Jos toivot olevasi raskaana ja päädyit lukemaan tätä postausta googlattuasi alkuraskauden oireet, LOPETA SE GOOGLETTAMINEN NYT HETI.
Olen luullut olevani raskaana ennen kuin olinkaan ja yhden pahimman luuloraskauden hetken koin kesällä. En ollut edes myöhässä, kun jo aloin tarkkailla kroppaani ja löysin mitä kummallisempia oireita, jotka liitin raskauteen, tyyliin elohiiri silmässä. Voin kertoa kokemuksesta, että sen viheliäisen googlettamisen avulla voi liittää aivan kaiken, siis aivan kaiken, mitä kropassa tapahtuu, raskauteen.
En todellakaan edes tiedä, miten päädyin Googleen, sillä olen selvästi hypokondriaan taipuvaisena ihmisenä tehnyt jo aika päiviä sitten sopimuksen itseni kanssa, etten googleta mitään oireita tai sairauksia koskaan ikinä. Ehkä ajattelin, että koska raskaus ei ole mikään sairaus, voin ihan hyvin vähäsen kurkata, mitä Google sanoo asiasta.
Ihmiskeho on myös perin erikoinen siinä mielessä, että kaikenlaisia oireita saa ihan oikeasti aikaan, kun tarpeeksi niihin uskoo. Tätähän on tutkittu paljon ja eräässä dokumentissa kerrottiin, kuinka mies lähes tappoi itsensä täysin vaarattomilla kalkkitableteilla, koska luuli ottaneensa yliannostuksen jotain oikeasti vaarallisia lääkkeitä. Monet ”raskauoireistani” olivat varmasti olemassa – en kuvitellut niitä vaan kehitin sellaisia.
Uskon, että nopeahkoon raskautumiseeni vaikutti hyvin paljon oma asenteeni ja zenmäisyyteni tuolloin. Aina sanotaan, ettei lasta saisi yrittää liikaa ja usein tärppää, kun onnistuu tässä. Monet ajattelevat, että helpommin sanottu kuin tehty. Siis tuo, ettei yritä liikaa. Mutta minä uskon siihen – sitä täytyy vain harjoitella. Minulla on usein tapana ajatella monia asioita vähän liikaa ja siksi olen aika murehtivainen ihminen. Minun on täytynyt ihan tietoisesti opetella olemaan murehtimatta ja ylianalysoimatta asioita. Siksi osasin tuolloinkin ottaa rennosti. Ajattelin yksinkertaisesti ihan muita asioita. Joogasin, kävin pilateksessa ja kahvakuulassa. Makoilin piikkimatolla iltaisin ja söin terveellisesti.
Ja mitä ne oikeat raskausoireet sitten lopulta olivat? Eivät yhtikäs mitään. Oloni oli täysin samanlainen kuin ennen kuukautisia aina alavatsakivuista lähtien. Tämäkin sieltä Googlesta selviää, kun lukee oikeita asioita. Raskaus ei yleensä noin aikaisessa vaiheessa ilmoita itsestään mitenkään ja ensimmäinen oire on monille yksinkertaisesti se, että kuukautiset jäävät pois. Totta kai minunkin oireeni sitten yltyivät, mutta viikolla kolme on usein täysin mahdotonta tietää mistään oireista, onko raskaana vai ei.
Vai oletteko eri mieltä? Oireilitteko jotenkin ennen kuukautisten pois jäämistä? Oletteko tekin kärsineet valeraskaudesta? 🙂
Seuraa blogia Bloglovinissa // Facebookissa // Blogilistalla // Instagramissa
Tääkin kirjoitus oli kuin suoraan mun kynästä (tai näppiksestä)! Meillä tärppäsi kyllä ekasta kerrasta, mutta oon muutaman kerran vielä ehkäisyn ollessa käytössä ollut mukamas ihan varma, että olen raskaana. Tosiaan sitten kun positiivisen raskaustestin tein, niin mietin ainakin sen viikon tai kaksi, että voinko oikeasti olla raskaana, kun ei ole ollenkaan erilainen olo! Kuten kirjoitit, ainut merkki raskaudesta ainakin itselläni ekojen viikkojen ajan oli kuukautisten puuttuminen.
Täällä ei vielä olla raskaana, mutta koettu on kyllä nuita luulollisia alkuraskauden oireita, joita muuten on. Juuri niin kuin kirjoitit, melkein mikä vain on alkuraskauden oire googlen mukaan 😀 Lasta ”yritetty” kohta puolitoisa vuotta ja tutkinnan lapsettomuuteen aloitettu, kylläkin vasta ihan alkuvaiheessa. Ensimäinen vuosi meni ehkä tuossa luulosairauden merkeissä, sillä tutkin liikaa itseäni ja toivoin/haaveilin liikaa lapsesta. Nyt on elämään saatu muutakin ajateltavaa, eikä enään ole yrittämisen yrittämistä, niin jospas se joskus siitä tärppäisi ja varsinkin jos lääkäristä apu saadaan… 🙂
Toivottavasti saatte lapsen aluille pian! Viimeistään lääkärin vastaanotoltahan monet löytävät avun, pidän peukkuja!!
Kun sain tietää olevani raskaana, olin noin vkolla 6. En ollut merkannut edellisiä kuukautisia ylös joten siinä vaiheessa ajattelin että menkat on viikon myöhässä. Sitä ennen oireina oli ollut outo flunssa (lähinnä lievää sahaavaa kuumetta ja tukkoista oloa ilman kunnon nuhaa tai yskää). Parin ruuan syöminen jäi yhteen kertaan kun ei vain toista kertaa saanut niitä syötyä ja pelkkä ajatuskin niistä etoi. Ja ihan tavallista menkkamaista jomotusta ja todella kipeät ja turvoksissa olevat rinnat. Raskaus oli vahinko ja vielä testiä mennessä ostamaan hoin miehelle, että kyl ne menkat alkaa kun koko ajan mahaa nippailee, mutta tissit on vaan poikkeuksellisen kipeet eikä yleensä näin turpoile. Plussahan sieltä napsahti ja heti seuraavana aamuna alkoi pahoinvointi, ja loppui kaurapuuron syöminen 😀 Ja kyllä, myös valeraskaus oireita on joskus ollut: pahoinvointia ja mahan nippailua. Ite olen jo vikalla kolmanneksella ja vaikka vauva liikkuu ihan hirveästi niin välillä tulee silti epäuskoinen olo että onko siellä oikeasti vauva! Ekojen ultrienkin jälkeen oli välillä fiilis että hoitaja näytti jonkun toisen ihmisen nauhoitettua ultrakäyntiä 🙂
Tämä on ihan paras blogi! Ja samaa mieltä, raskausoireita voi kehittää vaikka minkälaisessa tilanteessa.
Minäkin uskon tulleeni raskaaksi nopeahkosti nimenomaan zenmäisyyden ansiosta. Yritin aluksi käyttää ovulaatiotikkuja ja merkkasin kalenteriin milloin kuukautisten pitäisi alkaa ym. Lopulta alkoi ärsyttää, kun menkat tulivat miten sattuun, enkä ymmärtänyt tikuista mitään, joten jätin kaiken pois. Kuukautiseni olivat lopulta jo kaksi viikkoa myöhässä, kun tajusin, että nyt on tainnut tärpätä. Maha oli ollut oudon turvoksissa koko viikon ja sain kovan flunssan, jotka saivat lopulta pohtimaan, että hei, mullahan ei oo hetkeen ollut kuukautisia… 🙂 Odotin vielä pari päivää ennen kuin tein testin, koska ajattelin, että tuskin nyt kuitenkaan.
Paras tapa unohtaa stressaaminen ja muu on kehittää itselleen mukavaa tekemistä, joka saa ajatuksen automaattisesti muualle. Itselleni sattui tuohon ajankohtaan muutto ja yksi lomamatka, joten homma meni kuin itsestään.
Mä tiesin kyllä, koska ovuloin ja just sen jälkeisellä viikolla otin niin rennosti kuin mahdollista 🙂 Nyt kun tuli puhetta niin mullakin oli juuri silloin flunssa, kun hedelmöittyminen oletettavasti tapahtui, joten sitä voi kai pitää oireena. Tuolloinhan vastustuskyky alenee hetkellisesti joten flunssa saattaa iskeä.
Itselläni raskautuminen kävi täysin huomaamatta. Lopetin pillerit marraskuussa ja helmikuun puolivälissä tuli ekat kuukautiset. Ei yritetty lasta, vaan annettiin vaan lupa tulla, jos on tullakseen.
Noh, luulin sitten että kierto istahti heti sinne neljään viikkoon, kun alkoi tulla niukkaa vuotoa muutaman päivän. Tästä parin viikon päästä aloin kuitenkin voida huonosti. Ajattelin vaan jännittäväni yhtä työjuttua, mutta kun huono olo oli jatkunut viikon ja paheni koko ajan, tein raskaustestin. Ja niin olinkin jo 7. viikolla raskaana.
Toisaalta hyvä, et olin jo niinkin pitkällä, niin ei tullut niitä valeoireiden kyttäämisiä. Toisaalta taas tuli rilluteltua, kun en raskaudesta tiennyt ja se harmitti jossain vaiheessa… Tärkeintä on kuitenkin nyt terve poikamme. Ja luulisi, etten ole ainoa joka on alkoholia juonut alkuraskaudessa raskaudesta tietämättömänä.
Itse raskauduin toisesta yk:sta. Ekalla kerralla olin todellisen valeraskaana, kun mahaan sattui mukamas normaalia enemmän ja lämpö oli hieman koholla normaalista. Noh, tehokkaasti sain itseäni huijattua, sieltä ne menkat vaan tulivat 😀 Tärppi tuli seuraavasta kierrosta täysin yllättäen, olin varma että ajoitus meni täysin pieleen kun mies oli sopivasti kipeänä. Oireita kuitenkin oli samalla viikolla ku menkkojen piti alkaa: parina yönä jalat kramppas (mitä ne ei tee koskaan), mua paleli ihan hillittömästi ja iho oli tulikuuma mutta kuumetta ei kuitenkaan ollu. Alavatsassa oli koko ajan semmonen olo että maailman hirveimmät kuukautiset on alkamassa, mutta niiden sijaan tulikin plussa. Tein neljä (4!) testiä ennen kuin uskoin että raskaanahan tässä ollaan! Tiesin että noi oireet liittyy saattavat liittyä raskauteen, mutta kun olin varma etten siitä kierrosta raskaaksi tulisi niin en usko että itse olisin oireita kehittänyt 🙂 mulla on tosin muutenkin yliherkkä kroppa kun kärsin kroonisesta hermosärystä, eli kaikki epänormaali tuntuu heti.
Itselläkin moneen otteeseen ollut raskauden oireita, vaikka en raskaana olekaan ollut. Kun raskaaksi haluaa tulla niin kovasti niin saa aikaiseksi kaikenlaisia oireita. Nyt kun oikeasti olen raskaana ja oireita alkoi esiintymään en millään antanut itseni uskoa että oireet ovat oikeita. Kuukautiskivut alkoivat normaalisti, mutta kuukautisia ei kuulunut. Viikko kipujen alkamisesta alkoi heikko turvonnut olo, rintojen aristus ja ajoittainen paha olo. Kaksi viikkoa kipujen alkamisesta tein testin ja positiivinenhan se oli. Se oli samaan aikaan epätodellista mutta jos tulos olisi ollut negatiivinen niin olisin soitellut lääkärille joka tapauksessa. Kun luin teidän kommentteja niin tajusin että itsekin olin flunssassa samoihin aikoihin.
Täällä yritetään kovasti lapsen tuloa (kohta 2 vuotta) ja jotenki se mieli vaan tekee kepposet ja kuvittelee kaikkia raskaus oireita, vaan ainapa ne menkat on alkanu.