Olen viime aikoina vähän kipuillut siitä, että toisinaan tuntuu että alallani (ehkä työelämässä muutenkin) vallitsee jatkuva kilpailuasetelma, ja omaan napaan tuijotetaan niin tiiviisti, ettei muuta nähdä. Itse ajattelen, että muita korottamalla nousee itsekin ja että etenkin meidän naisten täytyy pitää toistemme puolia. Koska kuka pitäisi puoliamme, jos me itsekin käännymme toisiamme vastaan? Ajattelen myös, ettei toisen menestys ole toiselta pois ja että esimerkiksi ilman bloggaajakollegoitani ei olisi minunkaan blogiani.
En siis säästele kehuja, mitä tulee kollegoihini, muihin rautaisiin ammattilaisiin ja muuten vain huippuihin tyyppeihin. Erityisesti haluan nostaa esille naisia, jotka tekevät minuun vaikutuksen. Koska niin oikea boss lady tekee. Feministi ei suostu olemaan susi toiselle naiselle.
Aikoinaan Costume-lehti yritti aloittaa kehuhaasteen, jossa bloggaajien oli tarkoitus kehua toisiaan. Osallistuin siihen, mutta haaste lässähti. Sen jälkeen aloitin Totuus bloggaajista -haasteen, jonka tarkotus oli kertoa, kuinka sydämellisiä, ammattitaitoisia ja kivoja ihmisiä bloggaajat ovat – vastaiskuna ilkeille anonyymeille, jotka levittelevät keskustelupalstoilla valheita ja muuta kuraa meistä. Tämäkään haaste ei saanut tuulta alleen. Muistan, että joku kommentoi minulle, että haluan vain mielistellä muita bloggaajia. Monet muut blogihaasteet ovat saaneet huiman suosion. Sellaiset, joissa bloggaajat saavat keskittyä itseensä. Eikä siinä ole tietenkään mitään pahaa, sitähän bloggaaminen yleensä on: itsestään kertomista. Toivoisin vain, että joskus joku innostuisi tekemään jotain toisen eteen.
Muiden auttamatta jättäminen somemaailmassa saattaa näkyä esimerkiksi niin, ettei toisten blogeja tai sometilejä linkata omiin kanaviin. Jos olen tavannut uusia ihmisiä, viettänyt aikaa muiden samalla alalla työskentelevien kanssa ja erityisesti, jos julkaisen toisen ottaman kuvan minusta, kerron siitä ja tägään. Minusta se kuuluu hyviin tapoihin ja erityisesti se liittyy tämän kirjoituksen otsikkoon. Uskon, että korottamalla muita, ottamalla toisen ihmisen huomioon menestyy itsekin paremmin kuin kilpailemalla ja kyräilemällä. Olen välillä kauhulla kuunnellut periaatteista, joiden mukaan ei linkata muiden blogeja ollenkaan tai tägätä koskaan ketään omaan Instagram-kuvaan. Hyvin epäselväksi on jäänyt, mihin tällainen periaate perustuu ja mitä hyötyä sellaisesta on periaatteelliselle itselleen.
Jos olet täysin toisella alalla etkä juuri operoi somessa, voi linkkaamisista ja tägäämisistä puhuminen tuntua pikkumaiselta nillittämiseltä. Ymmärrät ehkä paremmin asian, jos vaihdat edellä mainittujen tilalle sen, että työkaveri kieltäytyisi auttamasta sinua työpaikallasi.
En muutenkaan siedä kylmäkiskoisuutta ja loputonta itsekkyyttä, puhumattakaan suoranaisesta ilkeydestä. Uskon vakaasti, että olemalla kiva toiselle, saavuttaa unelmansa. Eräät ihailemani ihmiset ovat hekin puhuneet tämän ylväämmän periaatteen puolesta. Upea Sandra Hagelstam esimerkiksi on joskus lausunut: ole aina kiva kaikille, niin menestyt. Samaa sanoi meikkitaiteilija Dominique Samuel, kun tapasimme hänet jokin aika sitten. Uusimman Trendin haastattelema newyorkilaisen valokuvausstudion johtaja Kati Huurtela uskoo hänkin: ”Sanotaan, että New Yorkissa pitää olla kova, jos haluaa pärjätä. Itse en ajattele niin. Pitkälle pääsee myös olemalla mukava. Kohteliaisuus ei mene koskaan pois muodista.”
Tervettä kilpailuviettiä ja jopa kateutta on normaalia tuntea. Kannattaa silti olla useimmiten kiva. Kukaan ei halua tehdä töitä kusipään kanssa.
Tämä! Olen aivan samoilla linjoilla kanssasi siitä, miten naisten pitäisi tukea toisiaan, niin blogimaailmassa kuin muillakin aloilla. En voi ymmärtää toisten lyttäämistä tai vähättelyä omaa etua tavoitellessa.. Pisteet jokaiselle boss ladylle jolla on käytöstavat ja positiivinen asenne hallussa!
Mä oon niin samaa mieltä sun kanssa! Tuo olemalla mukava jää muiden mieleen ja tuo itselleenkin hyvää mieltä. Itse oon päässyt sen avulla urallani ihan käsittämättömien ”sattumien” kautta eteenpäin. Jotkut siis uskovat niitä sattumiksi, mutta kun itse katsoo taakse päin niin tajuaa, että sattumalla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Se on vaan siksi, kun silloin joskus oli mukava toiselle ja jäin hänen mieleen. Eikö tämä olis melkein sama kuin anna hyvän kiertää ja joku päivä se tulee vielä takaisin. Aivan yhtälailla kuin paha saa aina palkkansa.
Sandran ratsastaja-sisko Stella on myös hyvä esimerkiksi ihmisestä, joka on valmis auttamaan ja tsemppaamaan muita.
Ihan superhyvä postaus, jonka mietteisiin samaistun vahvasti. Uskon itse muiden auttamiseen, ystävällisyyteen ja siihen, että nostamalla muita, autan kaikkia – myös itseäni. Ja se on juuri niin, että mukavat ihmiset muistetaan siinä kohtaa, kun mietitään potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja duuniprojektien tekijöitä, sillä jokainen haluaa mieluummin tehdä töitä kivojen tyyppien kuin kusipäiden kanssa. Reiluudella, ystävällisyydellä ja kivalla käytöksellä pääsee aina pidemmälle kuin kyräilyllä, selän takana puhumisella ja keinottelulla. Kannattaa myös muistaa, että koskaan ei tiedä, kuka on tulevaisuudessa vastassa sellaisessa roolissa esimerkiksi työn merkeissä, että hänellä on valtaa valita, haluaako auttaa sinua vai ei. Uskon, että muille tulee olla kiva ihan lähtökohtaisesti, ilman sitä ajatusta, että siitä itse pääsisi vielä hyötymään joskus, mutta on hyvä myös tiedostaa, että kusipäinen käytös voi kostautua yllättävissäkin tilanteissa.
[…] Irene Naakka kirjoitti hyvin tärkeästä asiasta muutama päivä sitten otsikolla Naisen kuuluu auttaa toista naista. Päätin tarttua tähän aiheeseen, koska se on hyvin lähellä sydäntäni. Kuinka monta kertaa […]