Haluaisin ajatella lastenpsykiatri Jari Sinkkosesta pelkkää hyvää, sillä onhan hän huiman ansioitunut alallaan ja lausunut monia tärkeitä totuuksia uransa aikana. Useimmiten itsekin nyökyttelen niille päätäni ja jaan juttuja somessa.
Tämä Facebookissa feediini pompannut Alueviestin juttu sai minut kuitenkin pettymään. Jo jutun otsikko sai karvani nousemaan pystyyn: Sinkkonen antaisi tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia. Otsikosta saa nimittäin helposti sellaisen käsityksen, ettei ole mitään muuta kuin biologisia poikia ja tyttöjä ja että sukupuolielimet määrittävät ihmisen sukupuolen. Sitä mieltä surullisen monet tuntuvat olevan. Uskon, että Sinkkonen viisaana ja oppineena ihmisenä tietää, ettei asia ole näin yksioikoinen. Huolimattomat lausunnot vain saavat vettä laput silmillä kulkevien ihmisten myllyihin.
”Muutamaan vuoteen Sinkkosta ei ole Huittisissa kuultu, mutta edelliseltä vierailulta miehen mieleen oli jäänyt nuoren huilistitytön esiintyminen. Tästä kertoessaan Sinkkonen sai oivan aasinsillan kuumana käyvään keskusteluun nais- ja miesnimityksistä.
– Enää ei tietenkään saisi sanoa tyttö. Tämä on kummallinen aika, kun ei tiedetä onko tyttöjä ja poikia, vai ovatko molemmat henkilöitä.”
Minusta tuosta kommentista huokuu väheksyvä asenne sukupuolineutraalia yhteiskuntaa ja täten tasa-arvoa puolustavia ihmisiä kohtaan ja tietysti etenkin sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole yksiselitteisesti tyttöjä tai poikia. Harva kun kieltää sukupuolten olemassaolon mutta tasa-arvoa puolustava ihminen vaatii, ettei sukupuoli vaikuttaisi ihan niin moneen asiaan yhteiskunnassa ja elämässä ylipäätään kuin mitä se nyt vaikuttaa.
Ja tarkoittaako toimittaja, että Sinkkonen viittaa kommentillaan kuumana käyvään keskusteluun sukupuolittuneista ammattinimikkeistä? Jos tarkoittaa, toimittaja on hakoteillä. Ammattinimikkeillä kun ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko joku tyttö, poika vai jotain muuta. Minusta on uskomatonta, että joku, varsinkin NAINEN, on sitä mieltä, että on ihan ok roikottaa kielessämme jotain iänikuisen vanhoja ammattinimikkeitä, jotka olettavat, että MIEHET tekevät kaikki oikeat työt ja naiset pyykkäävät, kokkaavat ja hoitavat lapsia kotona. Mutta tämä on täysin toinen keskustelu ja uskon vakaasti, että Sinkkonen, jälleen kerran älykkäänä ja oppineena ihmisenä on sitä mieltä, että mies-loppuisista ammattinimikkeistä on aika luopua yhteiskunnassa, jossa nainen on täysin yhdenvertainen lakiMIES kuin miespuolinen kollegansa ja niin pois päin.
”Sinkkonen antaisi tyttöjen olla rohkeasti tyttöjä ja poikien poikia, sillä hänen mukaansa tämän päivän Suomessa ei ole enää odotuksia, että tyttöjen pitäisi olla tietynlaisia.”
Tytöt voivat halutessaan ilman muuta olla rohkeasti tyttöjä ja pojat poikia, mutta se, ettei tämän päivän Suomessa olisi enää odotuksia, joiden mukaan tyttöjen pitäisi olla tietynlaisia, on ihan täyttä roskaa. Tekisi mieli lapsellisesti sanoa, että Jari, olepa joskus itse tyttö vähän aikaa ja sano vasta sitten. Se on tietysti ihana ideaalitila, ettei tytöille (tai pojille) olisi mitään sukupuolittuneita odotuksia, mutta tällä hetkellä se ei ole todenmukainen tila.
”Itse alan olla jo huolestuneempi pojista kuin tyttöjen asemasta. Vuosittain peruskoulusta pääsee 2000 poikaa, joiden lukutaito on alkeellinen. En halua viedä mitään pois tytöiltä, mutta nyt olisi syytä huolestua pojista. Miksi meillä vallitsee ajatus, että pojan ei kuuluisi olla koulussa hyvä”, Sinkkonen kysyi.”
Tämä on varmasti totta ja myös poikien asema on luonnollisesti otettava huomioon. Mutta tähänkin, Jari, auttaa se, ettei ihmistä katsota ensimmäisenä sukupuolensa edustajana vaan ihan vain ihmisenä. Mutta kyllähän sinä sen varmasti tiedät.
Hienosti argumentoitu kirjoitus. Haluaisin kovasti uskoa, että viittaamasi lehden artikkelin toimittaja on tahallaan vääntänyt juttuun sisältöä referoimalla irrallisia lauseita sieltä täältä. Sinkkosella on niin huikeita tekstejä lasten sielunelämästä, etten haluaisi hänen uskovan, että Suomessa on saavutettu tasa-arvo.
Vasta lapsen saamisen jälkeen olen tullut kunnolla ajatelleeksi kuinka tiukat rajat yhteiskunnan normit asettavat. Ihan yhtä tiukat tytöille ja pojille. Myös lasten tekemisiä tulkitaan ihan vastasyntyneestä alkaen tytöille tai pojille ominaisilla lausahduksilla.
Jokainen joka väittää, että sukupuolineutraali kasvatus on hömppää, jossa unohdetaan lapsella olevan pimppi/pippeli voi nyt miettiä mihin niitä elimiä oikein tarvitaan. Lisääntymiseen kyllä, entä muuhun? Juristin työhön esimerkiksi? Tai teknillisen fysiikan opiskelupaikan vastaanottamiseen?
Ihan meistä jokainen voi mielessään pohtia miten kohdata tuttuja tai tuntemattomia lapsia. Onko esimerkiksi soveliasta nauraa pojalle joka kävelee nukke kainalossa? Tai miksi ei itse tekisi tiettyjä aktiviteetteja tytön/pojan kanssa? Asenteet sukupuolia kohtaan ovat syvällä ja periytyvät lapsiin. Muutos onnistuu vain, kun aikuiset uskaltavat ajatella laatikon ulkopuolelle. Lokeroiminen on helppoa, entä jos toisen ihmisen tarinoita ja mielenkiintoja ihan oikeasti kuuntelisi?
Kiitos! Mäkin haluan uskoa, että jutussa kuuluu ennemminkin toimittajan kuin Sinkkosen ääni. Toisaalta nuo Sinkkosen suorat lainauksetkin särähtävät kyllä korvaan 🙁
Olen 25-vuotias nainen, johtotehtävissä kunnallishallinnosss, korkeasti koulutettu ja minusta tämä terminologia kysymys on täyttä paskaa. Eikö meidän yhteiskunnassa ole oikeita ongelmia kun pitää vatvoa tällaisia turhanpäiväisyyksiä? Minustakin tytöt saavat olls tyttöjä ja pojat poikia. Minut on kasvetettu tyttönä eikä se ole ollut minulta mitekään pois. Olen ajanut kelkalla ja mopolla, käynyt metsällä ja kalalla vaikka minut on selvästi aina tyttönä kasvatettu. Sukupuoli on ja pysyy suurimmalla osalla meistä: se ei saa vaikuttaa siihen mitä me opiskelemme tai harrastamme tai keneen rakastumme. Mutta uskon vakaasti siihen ettå koko yhteiskuntaa ei tule muuttaa turhaan. En minä ainakaan loukkaannu kun olen pääluottamusMIES. Se on sana joka on vakiintunut suomen kieleen. Se ei loukkaa ketään sillä maassamme tuota tehtävää voi hoitaa niin naiset kuin miehetkin. Alkaa tuntua että tämä kysymys puhuttaa, sillä oikeisiin ongelmiin ei puututa kun ei uskalleta.
Esimerkiksi tämä blogi on loistava väylä tuoda asioita esille. Olet tuonutkin tärkeitä asioita kuten synnytyksen jälkeinen olotilasi tms. Mutta onko tämä nimiasia todella niin tärkeä että tätä tulee mediadsa puida? Onko se joltakulta pois, jos hän on ammatiltaan palomies eikä palohenkilö?
Kirjoitukseni pääasiallinen pointti ei ollut ammattinimikkeet vaan se, että sukupuolia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. Kommentissasi on pieni ristiriita: sanot että olet saanut harrastaa kaikenlaista, vaikka sinut on kasvatettu tyttönä. Oletkin ollut onnekas. Uskon, että monet tytöt ja pojat eivät ole voineet toteuttaa intohimojaan, sillä heille on asetettu tietyn sukupuolen edustajina tiettyjä odotuksia. Ja muista, ettei sinun henkilökohtaisen kokemuksesi perusteella voi tehdä oletuksia yhteiskunnan tilasta. Tasa-arvoa ei ole saavutettu, vaikka sinusta tuntuisi siltä. Kannattaa muistaa myös, että aina, ihan aina on olemassa periaatteessa suurempia ongelmia, mutta sitä ei voi pitää pätevänä argumenttina sille, ettei johonkin epäkohtaan tartuttaisi.
Sukupuolineutraalikasvatus on nimikkeenä melko huono sillä se tuo ensimmäiseksi mieleen, että puetaan pojat tytöiksi ja aletaan leikkiä ettei sukupuolia olisi olemassakaan. Jokin parempi ilmaisu olisi tarpeen, jotta voitaisiin keskustella heti oikeista asioista eikä piiloutua omasta vastuudesta leimaamalla koko touhu typeryydeksi.
Päiväkodin vanhempainillassa käytiin läpi sukuouolineutraalia kasvatusta ja kuvittelin asiasisällön olevan ihan tuttua ja normaalia kaikille (nuorille ja koulutetuille) vanhemmille, mutta toisin kävi ilmi. Selkeästi tuli osalle uutena asiana miten koittaa vältellä lokerointia ja miksi.
Ihmettelen kyllä miksi tämä on muka niin pieni ja vähäpätöinen asia? Naiset ihan itse luokittelevat toisiaan ja itseään miesten alapuolelle. Todellinen muutos tasa-arvoon tapahtuu uusien sukupolvien kautta, jotka on vapautettu ajattelemasta vanhanaikaisten roolien mukaan. Ei varmasti tulevaisuudessa kutsuta -mies loppuisilla ammattinimikkeillä ihmisiä. Olisihan nykyäänkin outoa kutsua opettajia opettajajattariksi.
Jep, sukupuolineutraalin sijaan parempi termi onkin sukupuolisensitiivinen. Sukupuolia ei tarvitse siis ”hävittää” minnekään, vaan (hyvin lyhyesti sanottuna) sitä, ettei sukupuolta tarvitse erikseen korostaa, eikä siihen liitetä ennakkokäsityksiä.
Huoh. Musta on jotenki typerä lause ”…ettei ole mitään muuta kuin biologisia poikia ja tyttöjä ja että sukupuolielimet määrittävät ihmisen sukupuolen.” No näinhän se on. Ei ole olemassa muuta kuin tyttöjä ja poikia. Jos esimerkiksi joku poika kokee olevansa väärässä sukupuolessa, tällöin poika on kuitenki tyttö. Ei ole muita vaihtoehtoja. Ja ymmärrän, tällöin sukupuolielimet eivät määritä sukupuolta, mutta jokatapauksessa biologisesti hän on poika.
Ja mitä tulee ammattinimikkeisiin niin, jos tilanne olisi niin, että vakiintunut nimike olisi esimerkiksi palonainen, yksikään mies ei tuohon ammattiin hakeutuisi tai ainakin hänelle keksittäisiin heti palomies-nimike. Mutta minusta tällä hetkellä on tärkeämpiäkin asioita ajettavana Suomessa kuin tämä. Itsekin rakennusalalla työskentelevänä olen ollut kesätöissä mm. nimikkeellä rakennusapumies. Eikä haitannut yhtään. Enemmän haittasi vastaavan mestarin epäilys osaanko käyttää vasaraa, kun olen kerran nainen.
PS. Onnittelut tulevan kirjan julkaisusta!
Ensinnäkin: toki on olemassa muitakin sukupuolia ja kokemuksia sukupuolesta, niistä voit käydä lukemassa esimerkiksi täällä: http://seta.fi/sateenkaarisanasto/. Toiseksi haluaisin tarttua tuohon, että sinua haittasi, että vastaava mestari epäili, osaatko naisena käyttää vasaraa. Tähän liittyi koko kirjoitukseni pointti: sinäkin olet siis joutunut kamppailemaan niitä perinteisiä sukupuoleen liittyviä odotuksia vastaan kuin moni muukin tyttö (ja poika). Jos toivot, ettei tulevaisuudessa kukaan epäile sinua esimerkiksi pätevyydestäsi työssäsi, tervetuloa meidän tasa-arvon puolesta taistelevien joukkoihin 🙂
Ehkä eniten risoo tässä ”annetaan tyttöjen olla tyttöjä ja poikien poikia” -sanonnassa se, että tuon fraasin tilalta meillä olisi monia muita hyviä tapoja viestittää sitä, että pipo ei todellakaan liikaa kiristä. Esim. annetaan lasten olla lapsia, annetaan kaikkien kukkien kukkia jne. Se, että näiden sanontojen sijasta haluaa valita sukupuolia korostavan ilmaisun, viestii kyllä halua pitäytyä perinteisissä sukupuolirooleissa. Kenties kyseessä on alitajuinen valinta, mutta silti.
Mä en muuten ikinä ole erityisesti arvostanut Sinkkosta. En osaa yksilöidä, mistä tämä käsitys on muodostunut, mutta olen jo pitkään ajatellut hänen edustavan enemmän mennen maailman tuulia.
Eikö vaan voitaisi kasvattaa tytöt tyttöinä ja pojat poikina? Ja keskittyä oikeisiin ongelmiin. Kuitenkin se fakta on että on kaksi sukupuolta tyttö ja poika. Ei ihme, että nykyajan nuoret eivät osaa mitään, jos heidät kasvatetaan sellaisen ideologian mukaan, että he voivat olla tyyliin joku viides sukupuoli, joita ei kuitenkaan ole.. Oot hyvä bloggaaja, mut tää teksti oli vähän riman alitus.. Sinkkonen minusta puhui ihan fiksuja tekstissään..
Sinun ajatuksesi, että olisi vain kaksi sukupuolta on sinun, ei mikään fakta, kuten ilmaiset. Suosittelen sinullekin tämän sanaston läpikäyntiä: http://seta.fi/sateenkaarisanasto/ Sukupuoli kun ei missään nimessä ole niin yksinkertainen asia, kuin miten itse tuot sen esille. Mihin Sinkkosen tekstiin muuten viittaat? Minä viittasin siis lehden artikkeliin hänen esiintymisestään Huittisissa.
No jaa, kukapa tässä nyt ei kannattaisi tasa-arvoa! Onhan se nyt hyvin laajasti ja yhteisesti hyväksytty arvo nyky-Suomessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tasa-arvo ei ole = tasapäisyys eli vaikka kannattaa tasa-arvoa tai vaikka tasa-arvo toteutuisi ei tarvi kannattaa tai ei tarvi odottaa toteutuvaksi tasapäistämistä naisten ja miesten välillä.
Irene, mitä ajattelet äiti ja isä -termeistä? Olisiko mielestäsi hyvä puhua sukupuolineutraalisti yleisesti vanhemmista tai ehkä huoltajista, koska vanhemmat -termikin on latautunut? Olisiko hyvä opettaa lasta puhuttelemaan vanhempiaan (tai huoltajiaan) omilla nimillään tai juuri vaikka tällä huoltaja -termillä sukupuolineutraaliuden nimissä? Et ehkä hakenut tätä kirjoituksellasi, mutta tällaisia kysymyksiä se herätti mielessäni.
Hyvä kirjoitus!
Sinkkoselta lähti pisteet meikäläisen silmissä siinä vaiheessa, kun eräässä HS:n haastattelussa/henkilökuvassa kritisoi paljoltikin varhaiskasvatusta ja samassa yhteydessä myönsi, on osallistunut vain muutaman kerran omien lastensa kasvatukseen, vaimo hoitanut yksin jälkikasvun.