Välillä tuntuu, etteivät mielenterveysongelmat olisi enää edes mikään tabu. Kaikkihan kertovat ihan avoimesti kärsimästään masennuksesta, ahdistuneisuudesta, kaksisuuntaisesta, pakko-oireista, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, työuupumuksesta, paniikkihäiriöstä ja muista mielen haasteista.
Uniikki julkaisi juuri biisin kärsimistään masennuksesta ja paniikkihäiriöstä ja otti biisinsä feataamaan Jannika B:n, joka hänkin on kertonut avoimesti masennuksesta. Monet julkkikset ovat tulleet ulos harvinaisempien mielenterveysongelmien kanssa: muiden muassa Cheek on kertonut kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Nuoremman sukupolven keskuudessa mielen ongelmat tuskin ovat enää mikään päänsärykä kummempi ihmettelyn aihe, kun sellaiset idolit kuin Mansikkka kertovat masennuksestaan. Ja eräskin bloggaaja kirjoitti kokonaisen kirjan synnytyksen jälkeisestä masennuksestaan.
Stigmaa on rikottu huomattavasti sitten männä aikojen mutta tehtävää on vielä. Sillä vaikka kuinka välillä tuntuisi, että masentunut saa kertoa sairaudestaan, lääkkeistään ja terapioistaan vapaasti joutumatta kokemaan paheksuntaa, kummastelua ja leimaamista, joku ymmärtämätön aina jaksaa yllättää.
Toisaalta ymmärtämättömyyttäkin pitää ymmärtää: jos ei ole kohdannut esimerkiksi masennusta omassa elämässään edes etäisesti, voi olla vaikea käsittää, millaista se on. Kun ei ymmärrä, mieleen tulee stereotypioita ja elokuvakohtauksia hulluudesta. Jo pelkästään masennusta on kuitenkin niin monta sorttia, ettei kannata olettaa mitään. Eikä varsinkaan sanoa, että d-vitamiini ja sellainen yleinen reipastuminen auttavat alakuloon.
Minusta meidän kaiken sortin hullujen pitää puhaltaa yhteen hiileen ja puhua mahdollisimman avoimesti mielenterveysongelmista ja niiden hoitamisesta. Jotta aiheesta tulee niin kertakaikkisen arkipäiväinen ja tavallinen, ettei kukaan enää jaksa ihmetellä.
Ostin hiljattain apteekista Suomen Mielenterveysseuran Mielinauhan ja kannan sitä nyt osoittamassa, että tuen mielenterveystyötä ja tsemppaan jokaista, joka painii mielenterveysongelmien kanssa. Muistutan myös poppari Alman sanoista: ”Sä oot tärkeä ja sä oot tosi hyvä just sellaisena kuin oot!”
Mielinauhan hinta on neljä euroa ja jokaisesta myydystä nauhasta kolme euroa käytetään mielenterveyden hyväksi. Mielinauhoja myyvät apteekit, Tokmannit ja R-Kioskit.
Itse sain sähköpostiini kummallisen kommentin, kun kirjoitin masennuksesta blogissani. En tiedä, miksi masennus on edelleen asia, mitä ihmiset eivät ymmärrä. Sama pätee ihmispelkoon. Minulla ihmispelkoon liittyy muutamiakin asioita, mutta paniikkihäiriö on yksi syy miksi välttelen ihmisiä. Mutta asiaan..MT ongelmat ei saisi olla asia, mitä ei ymmärretä, sillä ne ovat yleistyneet huimasti. Ja niistä puhutaan avoimemmin, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että mikään ei tule riittämään siihen, että kaikki ymmärtäväisivät, että MT ongelmista kärsivä ei ole itse syyllinen sairauteensa (ja nimenomaan että MT ongelmat on sairaus missä muutkin sairaudet!) tai että niistä ongelmista ei parane elämäntapa muutoksilla. Hyvä kirjoitus 🙂