Olen aina ollut listojen tekijä. Tykkään laatia to do -listoja ja kirjoitan aina ylös ennen matkoja, mitä tehdä ja missä käydä. Listani eivät kuitenkaan ole kauhean organisoituja: puran ajatukseni ja tehtäväni listaan, mutta sitten saatan unohtaa ja hukata koko listan. Olen myös aina suosinut paperikalentereja, mutta välillä kalenteri saattaa huutaa tyhjyyttään viikkotolkulla, kun olen unohtanut täyttää sitä. Tällöin pää on täynnä pelkkää aivosumua, sillä säilön kaikki deadlinet ja muut muistettavat asiat päähäni. Sanomattakin selvää, että pikkupäässäni on silloin aivan liikaa dataa. Kun aivot ovat ylikuormittuneet, huomaan että unohtelen outoja asioita, kuten tuttujen ihmisten nimiä ja tunnuslukuja tai salasanoja, joita olen käyttänyt vuosia.
Terapeuttini ehdotti minulle muistikirjan ostamista. Tehtäväni olisi kirjoittaa sinne päivittäin tunteitani ja positiivisia asioita (jotta osaisin keskittyä niihin). Rakastamme siskon kanssa kauniita kalentereita, vihkoja ja kortteja ja suuntasimme Fredalla sijaitsevaan Papershopiin. Kiinnitin heti huomioni ihaniin muhkeakantisiin muistikirjoihin, joissa on tilaa peräti viiden vuoden muistiinpanoille. Jos kirjoitan tänään muistiinpanon, näen vuoden päästä samana päivänä mitä olen kelaillut tasan vuosi sitten. Luulen, että tuo One Line a Day -kirja sopii hyvin juuri näihin terapeuttisiin tarkoitusperiini.
Kirjan viimeisille sivuille teen myös to do -listaa. Olen oppinut, että to dot ahdistavat huomattavasti vähemmän, kun päättää tehdä esimerkiksi yhden asian päivässä. Ei siis kannata kirjata listalle SUURSIIVOUS vaan vaikka kylpyhuoneen tavaroiden järjestäminen, kylpyhuoneen pesu, vaatehuoneen inventaario ja niin edelleen. Ja sitten ruksia tehtäviä tehdyksi yksi kerrallaan.
Ostin myös samanlaisen Mom’s One Line a Day -kirjan, johon päätin kirjoittaa lapsen liikuttavia pohdintoja ja hauskoja sutkauksia. Niitä nimittäin kolmevuotiaalla riittää, mutta kukaan tuskin muistaa niitä myöhemmin, ellei joku kirjoita ylös.
En bongannut juuri näitä muistikirjoja Papershopin nettikaupasta, mutta kivijalkaliikkeestä pitäisi löytyä.
Minun piti ostaa myös uusi kalenteri, mutta sain juuri ennen paperikauppavierailua vinkin kätevästä Tigerin pöytäkalenterista, joka on pienikokoinen mutta siinä näkyy kerralla koko kuukausi. Tajusin, että tarvitsen juuri tuollaisen kalenterin, jota ei tarvitse viikottain plärätä, vaan josta näen kuukauden hommat yhdellä vilkaisulla. Asiat eivät unohdukaan yhtä helposti, kun ne ovat jatkuvasti näkyvillä eivätkä taskukalenterin suojissa. Kaikista tärkeimmät muistettavat lisään vielä kännykän kalenterin ja lisään mukaan hälytyksen.
Miten te pidätte kirjaa tärkeistä asioista, päivämääristä ja to do -hommista?
Ihana tuo Mom’s One Line a Day! Täytyypä pistäytyä Papershopissa, kun on Helsinkiin päin asiaa.
Mä kirjoitin vauvavuoden aikana joka päivä (!) muutamalla lauseella tai ajatuksella ylös, mitä päivän aikana puuhailtiin (tai ei puuhailtu), just sellaisia pieniä muistoja, jotka siinä hetkessä (etenkin mustimman väsymyksen keskellä) saattoivat tuntua tuiki tavallisilta, mutta näin jälkeenpäin lueskellessa ovat kaikkea muuta. Tuo tapa jäi (tietoisella päätöksellä) lapsen täytettyä vuoden, mutta meilläkin tulee ihan just 3 vee mittariin, ja noita hupaisia ja hellyttäviä höpötyksiä oliskin kiva kirjoitella tuollaiseen kirjaan ylös! Kiitos siis vinkistä 🙂