Pitäisikö blondata? Tällainen on hiushistoriani

Keksin kerrankin hyvän aprillipilan. Väitin IG-stoorissa, että olin blondannut hiukset. Aika monelle pila taisi mennä läpi! Todellisuudessa olin Erikan luona käymässä, laitoin siskon klipsipidennykset epämääräisesti kiinni päähäni ja otin selfien niin, ettei klipsien kiinnityskohta näkynyt.

Olen jo pitkään nauttinut omasta luonnollisesta hiusväristäni, sillä hiuksiani ei ole värjätty pitkään aikaan. En jaksa rampata värjäyttämässä hiuksia ja olen aina yrittänyt pitää värinkin sellaisena, että se kestää hiuksen kasvamisen.

Koska olen tuuliviiri, luonnollinen väri on kuitenkin välillä kyllästyttänyt. Harkitsin kasvivärjäystä, sillä takaisin kestovärikierteeseen palaaminen väsytti jo etukäteen. Sittemmin olen kuitenkin alkanut pohtia, pitäisikö kerrankin oikein räväyttää ja kokeilla ihan täysin blondia tukkaa! Nyt siihen olisi nimittäin hyvä mahdollisuus juurikin tukan luonnontilan vuoksi. Kun latvasta pätkäistään reilusti, hiuksissa tuskin on enää yhtään värijäämiä. Mikä tietysti tekee vaalentamisesta paljon helpompaa.

Kysyin IG:ssä pitäisikö blondata. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan! Monet sanoivat, että vaaleat sopivat minulle hyvin ja yllättävän moni mainitsi, että näytän vaaleassa tukassa paljon nuoremmalta. Äiti on tietenkin sitä mieltä, etten saa värjätä luonnollista ruskeaani.

Olen kuitenkin kallistumassa blondaamisen puoleen. Pienenä jarruna innostukseen toimivat tosin nämä vanhat kuvat, joita keräsin hiushistoriastani. Olen nimittäin ollut joskus aika vaalea! Eikä tuo pissankeltainen nyt ainakaan minulle sopinut. Tosin ehkä tällä kerralla sitoutuisin pitämään paremmin huolta vaaleasta sävystä enkä päästäisi sitä noin keltaiseksi. Ja ehkä lopputulos olisi alun perinkin parempi, kun vaalennusta ei tehtäisi tumman värin päälle (?)

Lapsena minulla oli ruskea tukka, johon tuli aina auringosta vaaleita raitoja. Tuo sävy on oikeastaan aivan täydellinen, ottaisin sen ihan heti takaisin!

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on tuo täydellinen oma värini. Sitten alkoivat erinäiset hiusvärikokeilut. Muistaakseni olin viidennellä luokalla kun värjäsin ensimmäistä kertaa hiukset jollakin tummalla kevytvärillä. Tietysti kotona. Sitten tulivat erilaiset mahongin ja kuparin sävyt… onko tosi väärin kieltää omalta lapselta hiusväri ikuisiksi ajoiksi? 😀

Vasemmanpuoleisin kuva on rippijuhlistani, silloin tukassa oli jotakin hiukan punertavaa tummaa. Sitten alkoi pikkulettikausi! Sanomattakin selvää, ettei tuolloin puhuttu kulttuurisesta omimisesta mitään…ainakaan pienessä satakuntalaiskaupungissa. Ostimme muovitukkaa tamperelaisesta basaarista ja sitten väkersimme isolla kaveripoppoolla milloin kellekin lettejä. Letit olivat päässä varmaan pari kuukautta ja sen jälkeen piti selvitellä ihan jäätäviä rastoja. Itkin, kun niitä revittiin auki. Erikallekin piti laittaa pikkuletit, tekotukkakin oli jo ostettu, mutta äiti kielsi viime hetkellä. Lettikauden jälkeen alkoikin pitkällinen korpinmusta vaihe.

Vasemmanpuoleinen kuva on vuodelta 2005 – tuolta ajalta en ole löytänyt kauheasti kuvia itsestäni. En oikein edes muista tuollaista superpitkää ja päältä vaaleaa tukkaa. Tuollainen ohut otsis piti olla… Helsinkiin muutettuani pätkäisin polkkatukan ja näemmä värjäsin/värjäytin sen punertavaksi. Myöheemmin tuli pottaotsis ja taas musta sävy.

Jälleen vaaleaa päällä ja lämmintä ruskeaa alla. Nämä kuvat ovat vuosilta 2008-2010. Jossakin vaiheessa alkoi pidennysten kausi. Jaksoin aina yrittää erilaisia tekniikoita, vaikka pidennykset eivät kerta kaikkiaan sopineet tukkalaadulleni. Teippi- ja ompelupidennyksissä tukkani meni aivan järkyttävään solmuun ja taas revittiin rastoja auki…

Tässä tyylinäytteitä vuodelta 2011. Muistan että tuota mansikanvaaleaa (oik.) värjättiin pitkään ja hartaasti. Tuo sävy olikin aika kiva! Kuvassa päässäni ovat myös klipsipidennykset, jotka ovat sata kertaa järkevämmät kuin mitkään pysyvämmät tekotukat.

2012 ja 2013. Etenkin tuo vasemmanpuoleisen kuvan vaalea on aivan kammo! En muista, että olisin koskaan ollut noin vaalea, siksi epäilenkin että kuva vääristää jotenkin!

Vaaleista raidoista porkkananpunaiseen! Tuo punainen oli isompi tukkamuutos ja tykkäsin siitä kyllä aikansa.

Jaaaa punaisesta vaaleisiin raitoihin vuonna 2013. Huh, onneksi oli aivan superkampaaja, jonka ansiosta kaikki hiusmuutokset sujuivat todella hyvin. Tällä hetkellä Johanna-kampaajani on äitiyslomalla ja itkemme siskon kanssa ikäväämme aika usein. On tosi iso kynnys mennä kenellekään muulle kampaajalle.

2014. Nämä kuvat ovat väärin päin, ensin olivat nuo vaaleamman ruskeat kesällä ja syyshäiksi värjäytin tummemman tukan.

Sitten tuli raskaus, vauva ja tummempi tukka. Tykkäsin muuten tuosta oikeanpuoleisesta Johannan taidonnäytteestä ihan älyttömästi. Myös lyhyempi malli oli todella kaunis.

Tuo punertava puski vahvasti läpi, vaikka kampaajalta lähdin aina kylmässä sävyssä. Olisi pitänyt käyttää enemmän hopeashampoota. Tuosta 2016 vuoden polkasta ei taida muuten olla ollenkaan muita kuvia! En sitten kuitenkaan tainnut viihtyä noin lyhyessä. Pidin hiuksia aina tuollaisella pikkuisella niskanutturalla.

Uusimmat tukat 2017-2019. Pitkä verho-otsis oli niin ihana! Luulen että leikkautan sellaisen kesäksi uudelleen. Oikeanpuoleisessa kuvassa latvat näyttävät taas aivan punaisilta, mutta luulen ja toivon että kuva vähän vääristää. Siksi vähän karsastan värjäämistä, kun tuntuu että mitä tahansa väriä tukkaani laitetaan, se on kohta aivan punainen. Sisko tosin ripitti minua siitä, etten koskaan tee mitään syväpuhdistavia hoitoja tukkaani, jotka poistaisivat hiuksesta kaikenlaisia jäämiä, jotka muuttavat väriä.

Oma, luonnollinen hiusväri sopii totta kai ihmiselle parhaiten, mutta kaipaan nyt muutosta niin paljon, että olen jo konsultoinut blondausasiantuntijaa! Saa nähdä mitä tuleman pitää…

4 Comment

  1. Minulla on ollut oma hiusväri vuodesta 2012. Tykkään omasta väristä, ja kyllästyin värjäämiseen. Aloin myös pelätä allergisoitumista hiusväreille. Yllätyin, kuinka tumma hiusvärini on luonnostaan. Sinullakin on tumma ja kaunis oma hiusten väri. Tietämättä olisin luullut, että se on värjätty.

    1. Tummaa en enää värjäisikään paitsi kasviväreillä. Synteettiset tummat ovat aika myrkkyä.. vetyperoksidi ei ole allergisoitumisen kannalta niin paha kuin ppd:tä sisältävät tummat.

  2. Tuo kohta 2012 ja 2013 oikean puoleinen blondi! Ai että, ihan täydellinen sulle! Samaa taisi olla Hawaii-häissä ja super kaunis niissä kuvissa! Ja vaaleaa tosiaan kuulemma nuorentaa + vähän päivetysmeikkiä? Eli kannatan kyllä 💛

  3. En itse viihdy omassa värissäni, joten vaalennan lisää. Sulla varmasti sopisi tohon päälle vaan paljon aurinkoraitoja vaaleana ja sitten kesä vaalentaisi niitä vielä entisestään. Tietysti koko pään raidoitus olisi kiva kevennys eikä olisi niin raskas hiuksillekaan. Itse jouduin luopumaan pitkäaikaisesta mustanruskeasta tukasta voimakkaiden allergiaversioiden vuoksi mitä juuri tummien sävyjen pigmenteissä oli -vaaleissa sävyissä ei toistaiseksi allergisointia.

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.