Millaista on kielikylvyssä? Neljävuotiaan haastattelu

Helsinkiläislapsi Elli, 4, aloitti elokuun alussa uudessa päiväkodissa. Kaikki alueen päiväkodit olivat aivan täynnä ja Elli sai sattumalta paikan juuri kielikylpypäiväkodista, erään onnellisen laskuvirheen ansiosta. Kielikylpy olisi toki muutenkin ollut Ellin äidin ensisijainen valinta lapsen päiväkotipaikaksi. Ellin äiti Irene, 33, kuvailee omaa ruotsin kielen taitoaan suorastaan hävettävän kehnoksi, mistä syystä hän halusi antaa jälkikasvulleen paremmat lähtökohdat vieraiden kielten oppimiseen.

Kielikylpy tarkoittaa tietynlaista opetusmenetelmää, jossa vierasta kieltä käytetään tarkoituksellisesti esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa. Metodi on peräisin Kanadasta, missä se kehitettiin 1960-luvulla. Suomessa kielikylpyä on käytetty ruotsin kielen opetuksessa vuodesta 1987. Tutkimusten mukaan kielikylvyllä on mahdollista saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys.

Helsingissä kielikylpyopetukseen sitoudutaan koko päiväkoti- ja kouluajaksi. Päiväkodin jälkeen kielikylpy jatkuu lapsilla alakoulusta yläkouluun. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa opetuskielenä on vain ruotsin kieli. 1–2 –luokilla opetuksesta noin 90 prosenttia on ruotsin kielellä, 3–4-luokalla noin 70 prosenttia ja 5–9-luokalla noin puolet opetuksesta on ruotsin kielellä.

Haastattelimme Elliä, joka on ollut kielikylvyssä nyt aika tarkalleen kuukauden päivät. Elli on aiemmin kertonut aloittaneensa kielikylvyn hyvillä mielin, mitä nyt aluksi vieras kieli aiheutti hieman päänvaivaa. Opettajat ja hoitajat kun eivät puhu kielikylpypäiväkodissa ollenkaan suomea, joka on Ellin äidinkieli ja toistaiseksi ainoa kieli.

Elli, mitä tarkoittaa kielikylpy?

Että siellä puhutaan ruotsia lapsille. Siellä on myös vähän vaikea nukkua.

Mitä mieltä olet kielikylvystä?

Ihan hyvä mieli. Me olemme syöneet ja nukkuneet, se oli kivaa. Siellä leikittiin hiirellä. Se on kivaa ja ihan hauskaa. Siellä on kivaa okei.

Miksi uskot, että äitisi halusi sinut nimenomaan kielikylpypäiväkotiin?

Koska mä en halunnut sellaiseen ruotsinkielipäiväkotiin, mutta halusin enemmän englandiin. Koska mä en tajua ruotsia.

Mitä ajattelet ruotsin kielestä?

Minä olen hyvä siinä. Hyvää, mutta se ei ole ainakaan vaikeaa, mutta on se vähän vaikeaa.

Mikä on ollut kielikylvyssä hauskinta, entä kurjinta?

Hauskinta on piirtely, siellä ei ole valitettavasti maalaustarvikkeita. Hauskinta on myös ulos meneminen ja peiliin katsominen. Nukkumaan meneminen on kurjinta. Koska mä en tykkää nukkua, koska se on tyhmää. Mä en halua nukkua.

Onko ruotsin kieli aiheuttanut sinulla jonkinlaisia hankaluuksia?

Ei ole. Olen aina osannut ruotsia. (Toim. huom. Ensimmäisen viikon jälkeen Elli valitteli, ettei tajua, mitä hoitajat hänelle sanovat. Sittemmin tätä ongelmaa ei ilmeisesti ole ilmaantunut.)

Mitä päiviisi päiväkodissa kuuluu?

Että täytyy mennä vessaan ja syömään ja leikkimään ja ulos leikkimään ja nukkumaan. Ja sitten vanhemmat tulee hakemaan ja vi ses på måndagen.

Mitä olet oppinut kielikylvyssä? Ymmärrätkö jo puhetta? Mitä sanoja olet oppinut?

Ymmärrän. Nukkuminen on vila, ulos ut, syöminen on äta. Mellanmål, hejdå, tack för idag, vi ses på måndagen, vi ses i morgon. Var så god, börja äta.

Mitä kieltä puhut opettajille, entä muille lapsille?

Puhun kaikille suomea.

Uskotko, että kielikylvystä on sinulle tulevaisuudessa hyötyä?

Onko tämä tulevaisuus? Mikä on tulevaisuus? Uskon.

Miten aiot hyödyntää ruotsin kieltä tulevaisuuden ammatissasi?

Musta tulee astronautti. Ruotsi on hyväksi siinä.

Kiitos haastattelusta, Elli.

Lähteet: Wikipedia ja Helsingin kaupunki