Ikimuistoiset bileet, enteellinen viini ja muut viime aikojen parhaat

Kun eteen sattuu elämä, sitä huomaa elävänsä sitä ennemmin kuin kirjoittavansa siitä. Olen aika ainutlaatuisessa tilanteessa: en muista, koska blogi olisi jäänyt näin sivuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Välillä tuntuu, että elämässä onkin tapahtunut enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä. Vaikkei se olekaan totta. Siltä ehkä vain tuntuu, kun autopilotti ei ole päällä eivätkä päivät todellakaan toista toisiaan.

Parhaat bileet

Viime perjantaina vietettiin 34-vuotisjuhliani. Parhaat juhlat ovat selkeästi aika extempore-mielellä järjestetyt ja mahdollisimman vähän suunnitellut. Kutsuin luokseni aluksi vain aivan lähimmät ystäväni Helsingistä, mutta matkan varrella tekikin mieli pyytää paikan päälle muitakin elämässäni vaikuttavia tyyppejä. Kutsuin itse asiassa vielä pari tuntia ennen bileitä yhden tyypin mukaan ja olin iloinen, että hän pääsi paikalle lyhyellä varoitusajalla. Juhlissa tarjoiltiin rennosti Woltista tilattua pizzaa. Selkeästi spesiaalimpi juttu oli yksityiskeikka Musiikkitalolla, kun eräs kaverini halusi esiintyä minulle ja meille synttärilahjaksi. Nämä kaksi sellistiä esiintyvät baareissa ja heittivät meille siis tämän baarisettinsä. Oli ihan uskomattoman upeaa, muistan tuon illan varmasti aina <3

Paras viini

Synttäreilläni tarjoiltiin Viinimaalta PR-näytteenä saamiani Embrazen-viinejä. Nämä kalifornialaiset viinit olivat sopivan kevyitä ja helppoja nimenomaan seurustelujuomiksi ja tekivät hyvin kauppansa bileissä. Pidän näiden viinien valikoitumista juhliini enteenä siitä, että otan Kaliforniassa asuvan kaverini viinitilavisiittikutsun vastaan! Terkkuja Saralle, olen tulossa!

Kiinnostava yksityiskohta löytyi muuten pullojen etiketeistä, joissa esitellään uraauurtavia ja rohkeita naisia. Red Blendin etiketistä löytyy journalisti-maailmanmatkaaja Nellie Bly, joka teki maailmanympärimatkan yksin ennätyksellisesti 72 päivässä vuonna 1888. Chardonnayn kyljessä taas esiintyy Amy Johnson oli ensimmäinen nainen, joka lensi yksin Englannista Australiaan vuonna 1930 ja osallistui myöhemmin Englannin kuninkaallisiin ilmavoimiin Toisessa maailmansodassa.

Paras kirppislöytö

Tämä bambureunainen peili vilahti jo aiemmassa postauksessa, mutta täytyy mainita se vielä, sillä se on aivan täydellinen, kun viimein sain sen seinälle. Se on siis kuin tehty paikalleen, kapealle seinälle parvekkeen oven ja keittiön välissä. Ostin peilin kalliolaiselta Zirppari-nimiseltä kirpputorilta, missä on todella mukava palvelu!

Kuvissa näkyy toinenkin viime päivien mahtava 2nd hand -löytö nimittäin yksi kolmesta wieniläistuolista. Eräs IG-seuraajani nimittäin huomasi pöytäni ympärillä vain kaksi tuolia ja lupasi myydä omansa minulle! Sain kolmannen tuolin tältä seuraajaltani kympillä. Hyvä diili! Roudasin sitten tuolin Jätkäsaaresta ratikalla, sopivasti just ennen synttärijuhlia.

Kuvissa näkyvä kukkakimppu on muuten lahja ystävältäni Miialta. En ole muuten takuulla koskaan saanut keneltäkään yhtä valtavaa kukkapuskaa!! Ihana Miia oli vieläpä suunnitellut kimpun sisältöä siskoni kanssa, jotta se olisi varmasti sellainen, josta tykkään. Pidän kyllä kaikista kukista, mutta kyllä, tämä meni ihan nappiin! Kiitos. Siskolta sain liput Celine Dionin elokuun keikalle – kyllä mua hemmoteltiin!

Paras aktiviteetti

Ryhmäkuva: Heini Pekkala / Marsaana Communications 

Tajusin yllättäen nauttineeni lasersodasta, kun pääsin sotimaan heti aamutuimaan Naked Juicen pressitilaisuudessa. Olen ollut pari kertaa aiemminkin Salmisaaressa lasersotimassa, mutten ole ajatellut olevani sen touhun suurimpia faneja. Tällä kertaa sain kuitenkin adrenaliinit virtaamaan, kun yritin oikeasti olla hyödyksi joukkueelleni. Sain paljon aiempaa enemmän pisteitä, mutta toisaalta myös osumia itseeni. Seuraavaksi yritän pysytellä paremmin hengissä. Voitimmekin tiimimme kanssa ekan pelin, mutta toisessa jouduimme nöyrtymään paremmille. Mukana oli yksi tyttö, joka on kisannut lasertagissa! Aika mahtavaa.

Paras hankinta

Viime aikojen tarpeellisin ostos on keittiöhana, joka tuntuu suorastaan ylelliseltä juuri nyt. Sen toimitus siis viivästyi monella viikolla, joten siksikin (ja keittiöremontin viivästymisen vuoksi) keittiöstäni ei ole saanut vettä pitkiin aikoihin. Olen kerran hanan tulonkin jälkeen erehtynyt hakemaan kylppäristä juomavettä, koska totuin tähän järjestelyyn. Mutta nyt minulla tosiaan on h a n a. Ja kaunis onkin. Messinginvärisiä hanoja, joissa on astianpesukoneventtiili ei löydy mitenkään ihan mielin määrin. Esimerkiksi Ikean vastaavissa ei tätä venttiiliä ole. Vähän ihmettelen, onko tiskikoneettomia keittiöitä nykyisin niin paljon, että kannattaa myydä apk-venttiilittömiä keittiöhanoja…omani löytyi kuitenkin Taloon.comista ja se on merkkiä Damixa. Ja nyt keittiössäni on myös toimiva astianpesukone, luojan kiitos. Elin samaisessa asunnossa vuosia ilman tiskikonetta, mutta nyt en enää suostunut lähtemään siihen elämään uudelleen.

Paras tapahtuma

Vietimme sunnuntai-iltapäivän Kansallismuseossa Día de Muertos -tapahtumassa. Meksikolainen kuolleiden päivä on jotenkin jo pitkään kiehtonut ja oli kiinnostavaa tutustua kaikkeen siihen liittyvään Kansallismuseossa. Kerrankin myös lapsi viihtyi museossa, sillä hän pääsi museoon tutustumisen lomassa välillä askartelemaan. Tapahtumassa oli nimittäin calavera- ja zempasúchitl-työpajoja, joissa ensimmäisessä askarreltiin pääkallonaamioita ja toisessa perinteisiä kuolleiden päivän kukkia. Viimeistään tämä tapahtuma sai lisäämään bucket listilleni uuden kohdan: pakko päästä joskus Meksikoon nimenomaan kuolleiden päivänä.