Kaupallinen yhteistyö: Vuokraovi.com
Jotkut teistä tuntevat tarinan, miten päädyin nykyiseen asumaan asuntooni. Muutin Helsinkiin opiskelemaan Harjavallasta vuonna 2005. Vuokrasimme kahden harjavaltalaisen kanssa kimppakämpän Kontulasta. Kävimme katsomassa toista asuntoa Taka-Töölössä, mutta reilun 300 euron vuokra per henkilö oli tuolloin liian korkea.
Kontulasta saimme sadan neliön asunnon ja vuokraa jokainen maksoi muistaakseni noin 250 euroa. Minun huoneeni oli pienen yksiön kokoinen ja siellä oli jopa oma vaatehuone. Oli tosi jännittävää asua ensimmäisessä omassa kämpässä ja satsasimme tosi paljon sisustukseen ja yhteiseen tiloihin – vaikka itse lähdinkin joka viikonloppu koti-ikävissäni takaisin Harjavaltaan.
Asuimme Kontulassa vuoden, kunnes muutin silloisen puolison kanssa Alppilaan. Samaan asuntoon kuin missä nyt asun. Elin todella huoletonta elämää, vuokralla asuminen oli mukavan simppeliä, eikä mitään ongelmia ollut koskaan. Kun erosin, asuin asunnossa välillä yksin, välillä kämppisten kanssa. Alppilan asunnosta on monilla ystävilläni lämpimiä muistoja ja naureskelemme edelleen usein ikimuistoisille juhlille ja kaikenlaisille hauskoille toilailuille, joita asuntoon liittyy.
Lähdin Alppilasta, kun muutin yhteen Jaakon kanssa. Silloin aikuistuminen, aloilleen asettuminen ja oman asunnon ostaminen tuntuivat tärkeitä. Olin 27-vuotias, kun ostimme oman rivitaloasunnon. Olin vakituisessa työssä, mutta minulla ei ollut senttikään säästössä. Onneksi sain lainalle takauksen. Asunnon ostaminen ei aina ole ihan niin läpihuutojuttu kuin miltä se tuolloin tuntui.
Tuosta lähtien olen asunut omistamassani asunnossa. Halusin myös kokeilla rakennuttamista, joten sekin asumisen muoto on koettu, kun asuimme pari vuotta uudisparitalossa Vantaalla.
Oman asunnon ostaminen tuntui tärkeältä myös eron jälkeen, mutten tiedä olisinko ostanut asuntoa, ellen tähtitieteellisellä tuurillani olisi saanut ostettua vanhaa Alppilan vuokra-asuntoani ennen kuin se meni myyntiin. Exäni sen sijaan päätti vuokrata asunnon ja tuntuu olevan valintaansa todella tyytyväinen. Hänellä onkin rutkasti enemmän tilaa asunnossaan kuin meikäläisellä.
Olen miettinyt paljon asumiskuvioitani ja todennut, että jossakin vaiheessa vuokralla asuminen voi hyvinkin taas tulla kyseeseen. Olen asunut keskustan liepeillä ja lähiöissä huomatakseni, että paikkani on ehdottomasi kaupungin läheisyydessä. Preferoin nykyisin huomattavasti enemmän sijaintia kuin esimerkiksi tilaa. En välitä saunasta ja omasta pihasta, kunhan saan hypätä raitiovaunuun melkein kotiovelta.
Jossain vaiheessa suuremmassa asunnossa asuminen voi kuitenkin olla välttämätöntä ja sitten Helsingin keskustan läheisyydessä olevien asuntojen hinnat alkavat varmasti viimeistään toden teolla hirvittää. Voisin siis hyvin kuvitella, että asuisin suuremmassa asunnossa, suosimallani sijainnilla – vuokralla. Vuokra-asuminen houkuttelee muutenkin välillä helppoutensa vuoksi. Toisaalta voisin myös kuvitella olevani joskus vuokranantaja! Olen haaveillut asuvani joskus suuremmassa asunnossa toisaalla ja vuokraavani tätä rakasta Alppilan asuntoa, koska toisaalta ajatus asunnosta luopumisesta surettaa.
Jos asunnon vuokraaminen (tai vuokralle antaminen) tulisi itselläni ajankohtaiseksi, napsuttelisin selaimeen Vuokraovi.com. Siellä on nimittäin Suomen kattavin tarjonta eli eniten vuokra-asuntoja. Se on myös helppokäyttöinen ja toimiva, sillä se keskittyy ainoana palveluna Suomessa vuokrattaviin asuntoihin. Jo vuonna 2008 lanseeratun palvelun kantavana teemana on se, että jokaiselle löytyy oma koti oikeaan tilanteeseen! Sieltä voi valita erikseen etsittäväksi esimerkiksi kimppakämpät. Etsiä voi myös vuokrattavia tontteja, autopaikkoja, varastoja sekä mökkejä. Vuokraovi vaikuttaisi olevan varteenotettava palvelu myös vuokranantajalle, sillä jos vuokralaista ei löytyisikään kahdeksassa viikossa, saa ilmoitushinnan takaisin.
Haluaisin kuulla, miten te asutte? Mikä on vaikuttanut päätökseen asua esimerkiksi vuokralla? Onko linjoilla kenties asuntosijoittajia, jotka asuvat itse vuokralla?
Hei! Mistä tuo ihana päiväpeite on? 🙂