Kuivakukat olivat viimeksi in ysärillä. Äiti teki silloin hienoja kuivakukkatöitä ja myi niitä. Muistan elävästi hiekka- ja silikageelirasiat, joissa äiti kuivatti kukkia sekä harmaan kukkasienen, johon kuivakukkia saattoi tökkiä erilaisiin asetelmiin.
Nyt kuivakukat tekevät selvästi uutta tulemista, ja somessa on hullaannuttu erityisesti Studio Viivin huikeista kuivakukka-asetelmista. Kimppumaiset asetelmat ovat aika erilaisia kuin ysärillä.
Tykkään tästä ilmiöstä, sillä en ole kauhean kaksinen kasvienhoitaja. Leikkokukkiakin pitäisi jaksaa hoitaa: vaihtaa vesiä ja leikata uusia imupintoja. Kuivakukat ovat kaltaiseni laiskan kukkaihmisen pelastus. Esimerkiksi samat pampaheinät ovat tainneet kerätä luonani pölyä jo ainakin vuoden ja asuneetkin kahdessa eri kodissa.
Myös Miialta synttärilahjaksi saamani upea leikkokukkakimppu kaunistaa kotiani edelleen. Nappasin siitä vain huonoiksi menneet kukat pois ja annoin eukalyptusten ja muiden helposti kuivattavien juttujen ihan vain kuivahtaa itsekseen maljakossa. Tykkään myös kuivista palmunlehdistä ruokapöydällä.
Sunnuntaina lisää kotikuvia! Ihanaa viikonloppua <3
Mä luulin ensin, että noi ruskeassa maljakossa olevat kukat on taiteltu paperista ja innostuin jo, että nyt mäki saan viimein surkean viherpeukalon kukat 😀
Mä en oikein osaa päättää, mitä ajattelisin tästä kuivakukkien uudesta tulemisesta. Kun ne ”kuivatut ruusut” on kerran elänyt, tuntuu jotenkin ”mahdottoman pölyiseltä” ajatella niihin enää palaavansa.
Tein myös aikanani töitä kuivakukkien parissa. Tietotaitoa ehkä vielä olisi, mutta tosiaan, en vain osaa vielä päättää, onko tämä nyt hot vai not 🤔