Täällä ollaan pienissä inspiraatiovaikeuksissa blogin suhteen. Viime päivinä on tuntunut vaikealta istahtaa koneen ääreen ja kirjoittaa vauva-asiaa, kun oikeasti päässä pyörivät ajatukset terrori-iskuista, rasismista, ikätoverinsa tappaneesta teinitytöstä ja niin edelleen.
No mutta. Maailmalla tapahtuu kamalia asioita, mutta meidän vauvalla menee hyvin. Sipe oli tänään neljäkuukautisneuvolassa. Pituuskasvu kulkee hiukan pluskyrällä, ei yllätä. Painoakin tulee lisää kohisten. Tyttö hurmasi täysin lääkärin, neuvolaterkkarin ja harjoittelijan hymyilemällä ja juttelemalla tapojensa mukaisesti. Kun lääkäri kokeili lonkat, Sipe nauroi ääneen. Mikä ihana tyttö minulla onkaan! Lääkäri kehui tyttöä hymyileväiseksi, jänteväksi ja eloisaksi. Ja äiti on niin ylpeä!
Aika leimiä anella postausideoita lukijoilta, mutta nyt on niin paha blokki, että kysyn kuitenkin. Mitä haluaisitte tietää meidän vauva-arjesta? Minä ainakin haluan lähipäivinä tietää teidän mielteitä siitä, koska soseet kannattaa aloitta!
Heippa! Tiedän tunteen kirjoitusblokista..mulla auttoi se, että suosiolla laajensin aihepiiriä, joista blogissa kirjoitan! 🙂 Mun alunperin juoksublogista on tullut elämäntilanteen muuttuessa vauvablogi, haha 😀 No, eiköhän siihen juoksuunkin palata taas, kun se on ajankohtaista! Mietin vaan, että jos aihepiirin laajentaminen olisi sunkin ratkaisu..onhan se äitin elämä muutakin kuin vauvaa, mutta tietysti se voi olla sellaista, mitä et halua blogiin jakaa 🙂 Ideana olisi ainakin kiva kuulla teidän tyypillisestä päivästä ”day in the life”-postauksen muodossa 🙂 Tsemppiä, toivottavasti blokki lähtee pois. Sulla on tosi kiva blogi!
Meidän päivä -postaus tulossa, kiitos vinkistä! 🙂 ja joo aihealueen laajentaminenkin voisi mennä harkintaan 🙂
Haha! Soseista en tiedä mut näistä muista mietteistä on kokemusta. Mietin itse parhaillaan uskaltaako tällaiseen maailmaan lapsia hankkiakaan(mikäli niitä minulle suotaisiin).
Täällä aloiteltiin noin 5 kk systemaattisesti 2 kertaa päivässä. Sitä ennen oli muutaman kerran saanut makuannoksen. Soseet lähti hyvin ja poika söi esim puolikkaan perunan äidinmaitoon soseutettuna. Ja sitten tuli totaalistoppi. Ei maistu soseet sitten yhtään. Kaikkee on kokeiltu. Oltiin siinä sivussa annettu jo sormiruokia ja niillä mennään. Nyt ihan viikon sisään poika on alkanut jauhaa ruokaa suussa ja pyörittelee sitä ja mahaankin menee. Vähän sotkua siitä välillä tulee riippuen ruuasta, mutta poika tykkää siitä hommasta ja itseä helpottaaa kun voi tehdä samaa tai osittain samaa ruokaa koko perheelle. Suolan olen jättäny pois ja mausteita vähentäny. Eikä tarvii soseutella erikseen 🙂 Soseita poika ihan yökkii pois suusta mutta sormiruuan palat ei haittaa yhtään. Eikä anna syöttää, ehkä kerran avaa suun lusikalle ja se on siinä. En halua tehdä ruokailutilanteista stressaavia kellekään ja mekin saadaan syödä samaan aikaan pojan kanssa kun ei tarvii syöttää 🙂
Moikka!
Aiotaanko teidän perheessä ottaa ja lähettää vauva-aiheisia joulukortteja? Meillä olisi tarkoitus, mutta niin vaan joulukuu lähestyy ja kaikki on vielä suunnitelman tasolla. Ja mitä tytölle päälle?! Jos teillä on kuvaussessio suunnitteilla niin siitä olisi kiva kuulla ja ehkä saada inspiraatiota.
Meidän neiti on myös 4kk ja tähän asti ollaan menty täysimetyksellä. Olin suunnitellut 6kk täysimetystä, ja tähän mennessä kaikki on mennyt oikein hyvin. Nyt olen kuitenkin hieman ihmetellyt, miten en tunnu saavan kauheasti tukea siihen, ja se harmittaa. Neuvolasta ei sanottu oikein juuta eikä jaata, ja olin tulkitsevinani, että kiinteät kuitenkin olisi hyvä aloittaa ennen 6kk ikää. Mutta kun kysyit, milloin kannattaa aloittaa, niin en usko, että on oikeasti eroa, aloittaako maistelun kuukautta ennen vai jälkeen.
Meillä on tapana aina laittaa joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen, mutta voisin ihan hyvin kyhätä jotain inspiraatiokollaasia 🙂 Ja mulla oli vähän sama kokemus neuvolasta, yritin kysellä vinkkiä ja tutkittua tietoa, mutta ei oikein herunut 🙁
Oltiin tänään just 3kk neuvolassa ja siellä sanottiin että ehdottomasti mentäs täysimetyksellä 6kk:een asti. Oon vähän ihmeissäni aloitetaanko soseet ravinnontarpeen vai makuihin totuttamisen vuoksi… Mutta perusteeksi neuvolassa sanottiin tasainen, hyvä kasvu, ja hyvin sujuva imetys. Ajattelin etten nyt sitten ainakaan suunnittele soseita sitten hetkeen… Mutta tästä soseisiin siirtymisestä, kokeiluista ja sellaisesta olis kiva kuulla täällä blogissa vinkkejä ja kokemuksia!
Itselläni ei ole juurikaan äiti-kavereita ja välillä tuppaa päivisin olla vähän yksinäistä ja ois kiva päästä jakamaan vauvajuttuja. En kuitenkaan ole supersosiaalinen tyyppi joka kävis heti juttelemaan vieraille ja hankkimaan uusia kavereita. Toisaalta eihän se pelkkä lapsi ja samanlainen tilanne riitä ystävyydeksi. Pitäs olla jotain muutakin yhteistä. Just muodista kiinnostuneita, muotialalla olevia äitejä tuntuu olevan niin harvassa jopa Helsingissä! Tällasia juttuja ois kanssa kiva lukea. Ootko käyny jossain kerhoissa, tapahtumissa tai vauvajumpissa yms…?
Ja kun muodista kiinnostuneesta äidistä kyse niin juttuja parhaimmista löydöistä ois mahtavaa! Talvihaalareista, lämpöpusseista, leluista, tai mistä tahansa ajankohtaisesta! Vinkkejä siis jakoon!
Mua kiinnostais tietää teidän molempien mietteitä kummiudesta. Mitä kummeilta toivotaan?
Millä perusteella valitsitte Sipen kummit ja jos itse olette kummeja, mitä asioita pidätte tärkeinä? 🙂
Joo, laitetaan tekoon! Kiitos toiveesta 🙂
Itse lukisin mieluusti ihan tavallisesta vauva-arjesta syvällisempiä miettimättäkin. 🙂
Vauvaa odottavana on kiva lukea blogiasi 🙂 Voi olla, että muistan väärin, mutta eräässä postauksessasi taidettiin mainita Stokke-kantorepun testaamisesta. Tästä kokemuksesta olisi kiva tietää, mitä tykkäsitte kyseisestä mallista. Hankinnat tuntuvat hankalilta, kun ei ole aikaisempaa kokemusta vauvoista, joten muiden kokemukset kiinnostavat. Toinen juttu, josta kiinnostaisi lukea, on kokemuksenne siitä olitteko hankkineet liikaa vai liian vähän vauvajuttuja ennen synnytystä. Jäikö jokin turhaksi tai oliko jotain liikaa/liian vähän? Itse mietin, sillä vauvat kasvavat nopeasti enkä välittäisi ostaa liikaa, mitä ei ehkä ehdi käyttää, mutta joku sanoi kuitenkin tänään, että esimerkiksi samankokoista vaatekappaletta olisi hyvä olla vähintään 10 kappaletta, koska vaatteet likaantuvat jatkuvasti, mutta määrä on mielestäni kauhistuttava 🙂
Hyvä niitä vaatteita on olla. Mutta 10 kpl kutakin. Ei ehkä ihan pienimpiä kuitenkaan. Ehkä pari 50 cm ja 56 enemmän. Riippuu niin paljon minkä kokoisena syntyy ja miten nopeasti lähtee kasvamaan. Itse pesin alkuun joka päivä pyykkiä. Vaatteita ei tarvinnut niinkään vaihtaa mutta puklurättejä meni ihan hirveästi päivittäin! Pesin vaatteetkin yhden päivän käytön jälkeen. Jokainen vauva ”sotkee” kuitenkin eri tavalla. Meillä ei vaipat falskannu ja puklut ei sotkenu vaatteita. Yksi yökkäri riitti yöksi kun jotkut joutuu niitäkin vaihtamaan pitkin yötä 🙂 Edelleen pärjätään (6 kk) yleensä yhdellä vaatekerralla/pvä.
Joo, kantorepusta olen suunnittellut postausta jo iät ja ajat, mutta tulin nyt siihen tulokseen, että parempi kirjoittaa vasta, kun reppu pääsee siihen käyttöön, mihin sitä kaavailin, eli kasvot menosuuntaan -käyttöön! Sen saa aloittaa muistaakseni vasta puolivuotiaalle. Voin tosin jo nyt suositella Stokkea, sillä siinä saa nimenomaan kantaa vauvan kasvot menosuuntaan. Minulle tämä oli ihan ehdoton vaatimus. Ja onneksi pidin pääni tässä valinnassa, sillä Sipe todellakin on niitä vauvoja, jotka tahtovat nähdä maailman menoa 🙂 Ja juu, tuosta voisi myös vääntää postausta, että mitä oikeasti aluksi tarvitsee. Meillä ei ole tainnut jäädä kauheasti kamaa käyttämättä, mutta on paljon tavaraa, jota ihan vastasyntynyt ei tarvinnut vielä. Ja vaatteet on sitten ihan oma lukunsa ja tuo on totta, mitä Heidi tuossa sanoo: vaatteiden määrä riippuu vauvasta. Meidän on ollut koko ajan niin kauhea pulauttelija, että on joutunut vaihtamaan monta kertaa päivässä vaatetta. Mutta tästä lisää erillisessä postauksessa!
Kuinka Dino on ottanut vauvan vastaan? Parhaat vs. turhimmat hankinnat tähän mennessä? Mietteet synnytyksestä 4 kk myöhemmin? Kuinka kroppa on palautunut raskauden ja synnytyksen jälkeen? Käytitkö Belly Binderiä?
Aiemminhan vauvan ravitsemussuositus oli täysimetys 6kk ikään ja sitten soseita mukaan. Käytännön ongelmia monet koki siinä, että ravitsemuksellisesti puolivuotias tarvitsisi aika nopeasti ruokavalioonsa lihan (tai muun proteiinin) ja viljatuotteet. Herkemmän lapsen kanssa kuitenkin kiinteisiin totuttelu vaatii rauhaa, se siirtyminen tissiltä/pullolta lusikan ääreen kun ei yleensä käy niin simppelisti. Lisäksi monella puolivuotiaalla on mennyt jo herkkyyskausi ohi, usein siinä viiden kuukauden kieppeillä monet vauvat kiinnostuvat nähdessään muiden laittavan ruokaa suuhun ja herkkyysvaiheessa ruoka tuntuu suussa kivemmalta, kuin ei-herkkyysvaiheessa.
Ja nythän on tutkittu että päinvastoin kuin ollaan oletettu, 6kk täysimetys ei suojaakaan ruoka-aineallergioilta vaan saattaa jopa herkistää niille. Suosituksia ollaan siis rukkaamassa par’aikaa.
Summa summarum: tarkkaile Sipen kiinnostusta syömiseen, jos bebe tuijottaa tiukkana kun syöt ja alkaa lipomaan kielellään niin voi olla hyvä aika alkaa maistattamaan ruokia 🙂 Itse aloittaisin viimeistään viiden kuukauden iässä niin että rauhassa saisi repertuaariin otettua siinä 6-7kk ikään mennessä myös proteiinin ja viljatuotteet. Toki myöhemminkin onnistuu – tähän pätee sama homma kuin imetykseen ja pulloruokintaan, mene katsomaan vaikka luokallista esikoululaisia niin et varmasti näe ketä on täysimetetty ja ketä on saanut kiinteät ruoat ja deevitamiinin aikansa suositusten mukaisesti 😀 Merkittävintä on että ruokailusta ei tee mitään stressiä, terve lapsi ei nälkään kuole! Ja niistä lapsena supernirsoistakin voi tulla aikuisena rohkeita ruokailijoita, nimim. allekirjoittanut.
Kiitos miljoonasti neuvoista, NÄISTÄ oli hyötyä! 🙂 Juuri jotakin tällaista olen toivonut kuulevani/lukevani 🙂
Pakko heittää tähän, suosittelen Facebookin Imetyksen tuki -sivua. Ihan kaikkea en allekirjoita, mutta WHO suosittelee edelleen 6 kk täysimetystä. Imetin esikoista vajaan vuoden ikäiseksi ja sormiruokailu aloitettiin 5,5 kk iässä. Nyt olen perehtynyt asiaan tarkemmin, ja todellakin aion imettää kuopusta tarkalleen puoleen vuoteen asti, mikäli mitään dramaattista ei tapahdu.
Suomen neuvoloissa tiedetään yllättävän vähän imetyksestä ja kannustetaan siihen aivan liian vähän. Vauvan suolisto kuitenkin kehittyy koko ajan.
Terveisin N, jonka tyttö on kolme päivää Sipeä nuorempi 🙂
Mä imetin kaikkiaan 10 kuukautta, kunnes maito ehtyi ja puoleen vuoteen mentiin aikalailla täysimetyksellä. Tyttö oli neljä kuukautta kun aloitin maistattamaan kiinteitä, eli yhden teelusikallisen päivässä ja samaa makua useampana peräkkäisenä päivänä ennen uutta makua. Sekoitin maitoani ruokien joukkoon ja pikkuhiljaa menekin mukaan tarjosin isompia annoksia ja useampia makuja. Puoli vuotiaana, kun pääsi istumaan syöttötuoliin ja ruokapöydän ääreen, taisi sormin syöminen olla kova juttu. Mutta niitä kuuluisia kausia oli/on tässäkin, joten kokeilemaan vaan 🙂
Blogisi on ihana, kiitos!! Odottajan näkökulmasta postaus vauvatarvikkeista (mitä olet kokenut oikeasti tarpeelliseksi, mikä jäi vähälle käytölle jne) olisi kiva. Kuulisin mielelläni lisää synnytyksestä toipumisesta, miten meni vaikean alun jälkeen, mikä auttoi. Synnytyksestä palautuminen tuntuu olevan jlnkinlainen tabu, josta harvoin puhutaan (vai palautuvatko sitten kaikki vain niin helposti ennalleen, etteivät edes tule maininneeksi asiaa erikseen?).