Yllättäen juuri siitä kesäviikonlopusta, jolle ei suunniteltu oikeastaan paljon mitään, tulikin yksi parhaista. Ei oltu Ruississa ei, mutta käytiin muun muassa Värisilmässä ja Ikeassa, heh. Värisilmä-keikalla löydettiin viimein täydellinen laminaatti uuteen taloon. Viimeksi sopivaa ei tuntunut löytyvän sitten millään, mutta nyt valikoimiin oli tullut uusi Upofloorin lattia, joka sopii meidän uuteen kotiin kuin nenä päähän. Ei mitään valittamista! Kyseessä on siis Upofloorin edullinen Perla sävyssä Tammi-Garfield ja se on kuvassa tuo alimpana oleva, isompi pala. Olin niin naama näkkärillä löytömme jälkeen, että myyjäkään ei voinut olla huomaamatta iloani. Nurmitapetin Anita on muuten aivan supermahtava tyyppi, suosittelen. Tässä projektin aikana on nimittäin törmätty jos jonkinlaiseen ”asiakaspalvelijaan”, mutta Anita jää kyllä positiivisesti mieleen. Päätimme samalla visiitillä myös seinien värit. Makuuhuoneeseemme ja keittiöön on tulossa Tikkurilan vuoden 2016 väriä eli syvän tummanvihreää Vuonoa.
Värisilmästä lähdimme Ikeaan fiilistelemään Paxin vaatekaappeja, jotka tulevat uuden kodin walk-in closetiin. Ikeasta taas kiiruhdimme kotiin vaihtamaan vermeet illan dinneriä varten. Treffasimme kamut Punavuoressa, aivan superihanassa, autenttisessa meksikolaisraflassa El Reyssä. Suosittelen, mutta mieluiten ilman taaperoa, sillä syöttötuoleja ei pikkuisesta ravintolasta löydy. Ruoka oli älyttömän hyvää, mutta oli kyllä täysi työ pitää menevä, pian yksivuotias ihminen tyytyväisenä. Mietin, että tuon ikäinen on varmaankin huonoiten käyttäytyvä ikinä. Se ei ymmärrä vielä paljon mitään, mutta joka paikassa pitäisi olla pää kolmantena jalkana ja ihan kaikkea pitäisi päästä koskemaan ja maistamaan. Ehkeivät ravintolaillalliset uhmaikäisenkään kanssa mitään nautintoa ole, mutta sen ikäinen saattaa ehkä hyvänä päivänä ottaa jotain käskyjäkin vastaan (?) yksivuotias on liikkeiltään ja käytökseltään kuin humalainen pultsari. Mutta mitäpä tuosta! Siitäkin selvittiin 😀
Sunnuntaina kävimme vielä tapaamassa suvun uusinta tulokasta, Sipen viidettä serkkua. Pieni poika on viikon vanha ja aivan uskomattoman pieni! Siis ihan normaalikokoinen, tai jopa ihan hivenen isompi kuin sen ikäiset yleensä, mutta aivan älyttömän p i e n i. Meidän tyttö ei taatusti ole koskaan voinut olla niin pieni (vaikka hän oikeasti oli jopa hippusen pienempi!).
Seuraavat viikonloput ovatkin sitten täynnä suunnitellumpaa menoa ja meininkiä. Ensi viikolla juhlitaan Jazzeilla, sitten against all odds vietämme yhden yön eräällä m ö k i l l ä ja sitten kreabataankin Karma Rockissa. Aika mahtavaa!
Seuraa blogiani Facebookissa ja Bloglovinissa! Instagram ja Snapchat: irenenaakka
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.