Huijarisyndrooma hiiteen – näissä jutuissa olen tosi hyvä!

Saan itseni toisinaan kiinni potemasta huijarisyndroomaa. Milloin en tavoita itse asettamiani tähtitieteellisiä standardeja äitiydessä, milloin epäilen kykyjäni omassa ammatissani. On toisinaan paljon helpompi keskittyä niihin juttuihin, jotka eivät suju (ja siihen, mitä kaikki muut tekevät paremmin) kuin vakuuttaa itsensä siitä, että on oikeasti tietyissä asioissa tosi hyvä.

Ehkä kaipasin pientä reality checkiä, kun silmiini osui upean Marin Magicpoks-blogissa haaste, jossa tarkoitus on vähän kehua itseään. Mari oli bongannut haasteen Jonnalta, joka taas oli kuullut siitä Vienan ja Artun No Filter -podcastista. Tehtävä kuuluu: kerro missä olet hyvä, todella hyvä ja erinomainen. Täältä pesee.

Olen hyvä juhlien järjestämisessä. Jos en olisi kirjoittaja, voisin olla sellainen handsfree-kuulokkeisiin puhuva juhlajärjestäjä. Rakastan järjestää (yllätys)juhlia, suunnitella ja väkertää yksityiskohtia. Rakastan teemabileitä eivätkä mitkään merkkipäivät eivät mielestäni liian vähäisiä kunnon kestien pitämiseen! Tykkään erityisesti siitä suunnittelupuolesta, itse emäntänä en ole kauhean kaksinen. Huomatkaa, etten voi kehua itseäni ellen vähän myös vähättele! Vieraat kuitenkin viihtyvät järkkäämissäni juhlissa, vaikka kahvin kaatelu usein unohtuukin.

Olen todella hyvä monissa visuaalista silmää vaativissa tehtävissä. Olen aina saanut kehuja värisilmästäni ja kotieni sisustuksesta. Nautin kaikenlaisesta stailaamisesta ja erilaisten tyylien luomisesta. Osaan luoda kivan tyylin niin vaatteista kuin sisustusjutuistakin. Valokuvien ottaminen ja sommitelmien luominenkin ovat aina luonnistuneet.

Olen erinomainen kirjoittaja. Tätä joudun välillä todistelemaan itselleni, sillä pystyn helposti myös väittämään toista. Kenties kun koko ura perustuu tähän taitooni, itseluottamus on toisinaan koetuksella. Olen kova vertailemaan ja aina kun olen lukenut esimerkiksi Stella Harasekin blogia tai Riikka Pulkkisen romaania, olen aivan varma, että olen täysin väärällä alalla. Sitten muistan, että olen vain erilainen kirjoittaja (ja että on muutenkin ihan pöljää vertailla itseään esimerkiksi Finlandia-kirjailijoihin). Olen aina ollut enemmän asiatekstien kirjoittaja. Lukiossa uskoin vakaasti, että olin aivan keskinkertainen kirjoittaja, kun sain aineistani vain vaivoin kaseja. Sitten kirjoituksista pamahdi laudatur ja tajusin, että se yksi ainut opettajani oli vain arvostanut enemmän kaunokirjallisia aineita. Ylioppilastutkintolautakunnassa taas arvioitiin tekstejä niiden genren perusteella. Olen kaiken lisäksi aivan älyttömän tehokas kirjoittaja! Gradun päräytin kahdessa viikossa ja sittemmin työnantajat ovat kiitelleet nopeuttani.

Ai että mä oon sitten hyvä! 😀 Haastan kaikki tämän lukevat listaamaan parhaita kykyjään!

Mahtava huulimeikkivinkki, pieni romahdus ja muita kuvia viikon varrelta

Tehtiin kolmen sukupolven voimin pieni retki risteillen Ruotsiin alkuviikosta. Majailimme Muumi-hytissä Silja Serenadella ja käynnissä oli joku Skidit-risteily. Lapsille oli jokaiselle ajankohdalle jonkinlaista ohjelmaa ja kävimme katsomassa mm. Herttakuninkaiden sirkusesityksen. Kaikki vapaat hetket vietimme leikkihuoneessa (ei-yllättäen pallomeri oli kova juttu!) ja kävimme myös kylpylässä lillumassa itsemme rusinoiksi. Ruotsin puolella kävimme Perhostalossa vain huomataksemme, että pelkään isoja perhosia (!) Tajusin, että perhosethan ovat vain isoja ötököitä, jotka ovat naamioituneita hienoihin siipiin. Yritin pitää pään kylmänä, etten tartuttaisi lapseen täysin absurdia pelkoani…

Oli ihan hyvä vähän harjoitella reissaamista kolmisin äidin ja lapsen kanssa, sillä lähdemme huhtikuussa Kanarialle tällä poppoolla. Kerroinkin aiemmin, että Jaakon työkuviot sotkivat perhelomaksi tarkoitetun matkan, emmekä onnistuneet setvimään tilannetta muuten kuin että äitini lähtee Jaakon tilalle. Tai siis ostin äidille omat lentoliput, sillä Finnair ei tullut piiruakaan vastaan vaikeassa tilanteessa, kun yritin vain vaihtaa Jaakon lentolippuihin äitini nimen. Tästä jäi kyllä harvinaisen paha maku suuhun Finnairista. Tiesin kyllä, että Expedian kautta ostetuissa lentolipuissa oli tiukat säännöt kaikenlaisista vaihdoista, mutta miksi tällaisia lippuja edes on? Nyt koneessa on sitten yksi tyhjä paikka. Ei mitään järkeä.

Risteilyltä en tehnyt juuri muita ostoksia kuin ihan mahtavan Benefitin kulmakynän. Hehkutin sen tarkkaa jälkeä niin paljon, että siskokin vaati ostamaan hänelle samanlaisen. Minusta tällainen kierrettävä kulmakynä on ainut oikea kulmakynä, niistä terotettavista ei ole mihinkään paitsi ehkä silloin kun kynän on juuri terottanut. // Latasin tämän kuvan IG-stooriin ja kerroin intoilevani sillä, että olen kerrankin ilman lasta marketissa ja saan käyttää tavallisia ostoskärryjä, jotka suorastaan liukuvat kaupan käytävillä. Jokainen pahamaineisia autokärryjä työntänyt tietää, mitä tarkoittaa kun ostoskärryt eivät liu’u käytävillä.

Jaakon edesmenneen mummin luota löytyi vanhoja kortteja, valokuvia ja myös meidän hääkutsun mukana ollut kuvakollaasi. Ihana muisto <3 // Tasa-arvon päivänä puin ylle Efva Attligin t-paidan.

Viikonloppuna kiersimme Erikan ja Eeviksen kanssa Luonnonkaunis-messuilla. Seuraan uutta kosmetiikkaa niin tiiviisti, etten oikein jaksa innostua, ellei tule jotakin aivan superkiinnostavaa uutuutta. Messuilla kiinnostuin oikeastaan ainoastaan uudesta Hetkinen-merkistä, sillä heidän pakkauksensa olivat niin älyttömän kauniita. Voiteet ja dödöt on siis pakattu upeisiin mäntyrasioihin ja saippuasetissä on kaunis mäntylautanen. Nappasin kuvan myös Boho Green Make-Upin ripsarista, joka on todella hyvä luonnonkosmen ripsari. Vetää ehdottomasti vertoja synteettisille.

Ainoat ostokset messuilla tein kuitenkin vain Greendealin osastolla. Ostin Greenscentin yleispuhdistussuihkeen ja pyykinpesuaineen. Suihke tuoksuu ihanalta laventelilta ja vaikuttaa toimivan oikein hyvin! // Koin ahaa-elämyksen, kun luin Miian blogista, miten huulipuna kannattaa levittää, jos haluaa saada aikaan efektin vähän pulleammista huulista. En halua spoilata tätä, joten käy tsekkaamassa kikka Miian blogista.

Sisko julkaisi kauneusrutiinivideon, jossa mekin lapsen kanssa vilahdetaan. Kannattaa katsoa, tässä on esillä hyviä tuotteita ja oivalluksia, kuten se että ihoa ei kannata ylipestä! // Lapsi on alkanut vasta nyt kiinnostua itsekin vaatteista. Aiemmin olen saanut pukea hänet melko vapaasti oman mieleni mukaan, mutta nyt hän on alkanut esittää vastalauseita ja toivoo esimerkiksi aika usein ylleen mekkoa, jos yritän ehdottaa perus- paita ja leggingsit -komboa. Tämän asun hän valitsi viikonloppuaamuna ylleen. Reppu ja liian pienet kengät olivat hyvin tärkeät.

Kävimme Johannan kanssa pr-toimistokierroksella ja minä bongailin tietysti ihania lastenvaatteita. Tämä Kappahlin merihevospaita sai tietysti huomioni! // Olen alkanut taas käydä salilla ihan kunnon ohjelman kanssa. Huomasin, että kyllä se salikärpänenkin vain puraisee, kun sille antaa mahdollisuuden ja vain yksinkertaisesti lähtee sinne salille.

Olen aina ennen ajatellut, etten koskaan osoita millään tavalla, miten ilkeät sanat blogin kommenttiboksissa vaikuttavat minuun. Etten haluaa entaa ilkeilijälle sitä tyydytystä, että hän näkisi päässeensä ihoni alle. Hetken mielijohteesta käänsin kuitenkin kelkkani ja näytin IG Stoorissa, miltä näytin hetki ilkeän kommentin lukemisen jälkeen. Olen herkkä, totta kai reagoin satuttaviin sanoihin. Huomasin, että oli kaikin puolin puhdistavaa ja hyvä ratkaisu näyttää rohkeasti tunteensa. Sain nimittäin kymmeniä tsemppaavia kommentteja ja tajusin samalla, että vaikka ilkeät sanat vievät helposti huomion, ne ovat niin älyttömän pieni osa tätä työtä. Teitä ihania tyyppejä, jotka ovat valmiita lohduttamaan tuntematonta ihmistä, on paljon enemmän. Kiitos tuhannesti kauniista sanoistanne.

Kasvoja kohottava rulla, Putous livenä ja muut viikon parhaat

Paras hankinta

Aiemmin kehumani jaderolleri olikin harmillisen huonoa tekoa ja rulla irtosi varresta kokonaan. Sisuunnuin ja hankin samalla THE rollerin, joka olisi varmasti laadukas ja kestävä. Tilasin Cult Beautysta julkkistenkin suosiman Nurse Jamie UpLift Facial Massaging Beauty Rollerin. Tällä rullaillaan eri tyylillä, mikä on enemmän makuuni. Ja kasvojen rullaaminen tuntuu todella laskevan turvotuksia ja liftaavan ihoa.

Paras kokemus

Manguin Jaakolta koko viimeisimmän Putous-kauden ajan lippuja lähetykseen, mutta tuolloin ei vielä onnistanut. Nyt hän oli saanut minulle ja kolmelle kaverille liput ensimmäiseen lähetykseen! Tykkään formaatista kovasti ja olen katsonut jokaisen kauden. Uusi kausi vaikuttaa vakuuttavalta ja oli jännä olla tv-ohjelman kulisseissa kurkkimassa, kuinka suoraa lähetystä tehdään.

Porukkamme yllättyi siitä, että studioyleisö sai oikeasti päättää, kuka Tulikokeen voittaa (äänestin Mikko Penttilää) ja siitä, että studio on pienempi kuin miltä telkkarissa näyttää. Oli myös hauska katsella kun lavasketsialueella kävi kova kuhina, kun lavasteita purettiin ja kasattiin, sillä aikaa kun kamerat kuvasivat näyttelijöitä päälavalla.

Itse yllätyin myös siitä, kuinka paljon juontaja Roope Salminen oli yhteydessä studioyleisön kanssa. Voisi kuvitella, että hän tulee vain suoraan lähetykseen vetämään repliikkinsä, mutta hän lämmitteli yleisöä myös mainoskatkojen ajan ja ennen lähetystä.

Paras kirppislöytö

Olen alkanut tehdä aika kivoja kirppislöytöjä, kun olen antanut vaatteillekin mahdollisuuden. Ennen kaivelin kirppiksillä vain tavaroita. Malmin Uffilta löytyi jo toinen kiva Cosin neule, tällä kertaa sininen ja mohairvillainen. Täydellinen siisti arkineule ja vielä lämmin.

Paras lanseeraus

Tällä viikolla lanseerattiin Gina Tricotin Mini-lastenmallisto, johon kuuluu söpöjä lastenvaatteita ja myös mätsääviä vaatteita äideille! Saimme lapsen kanssa ihanan vaatelähetyksen ja olin muiden perhevaikuttajien kanssa lanseeraustilaisuudessa. Suurin osa malliston vaatteista on valmistettu ympäristöystävällisistä materiaaleista ja lisäksi siihen kuuluu tuotteita, joiden myyntituotosta 10 prosenttia lahjoitetaan Childhood-järjestön lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäisevään työhön.

Paras ravintola

Gina Tricot Mini -malliston lanseerauslounas pidettiin aivan upouudessa Frida’s-ravintolassa Lönnrotinkadulla. Ravintola ei vielä ollut edes avautunut, kun saimme jo maistella sen kolmen ruokalajin lounasta. Ihania modernin meksikolaisia makuja (parasta guacamolea ikinä) ja aivan mieletön sisustus! Tänne täytyy vielä päästä illalliselle.