33 asiaa minusta – aviomies vastaa

Bongasin ihanan Hannan blogista kysymyspatterin, johon on tarkoitus pyytää vastaukset mieheltä. Muistelen, että tykkäsitte tällaisesta viimeksikin, joten pyysin Jaakkoa vastaamaan kysymyksiin. Tässä tulee:

1. Mitä oikeasti ajattelit minusta ensitreffeillämme?

Herranen aika toi nainen on päihtyneenä. Mitähän tästä illasta tulee?

[Tätä on tosi kiva muistella, not. Puolustuksekseni totean, että olin humalassa koska jännitin niin paljon meidän tapaamista. Eikä oltu siis kahdestaan, vaan vietin ensin iltaa Johannan kanssa ja sitten lähdettiin yhdessä baariin, missä oli tarkoitus nähdä Jake kaverinsa kanssa.]

KUVA VEERA KORHONEN

2. Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua?

Et naura. Et todellakaan. Mutta kun naurat, niin meinaat tikahtua.

3. Pidänkö halailusta?

Pidät paljon.

4. Halusinko pienet vai isot häät?

Sopivat. Mutta lähempänä isoa kuin pientä.

5. Olenko koskaan rikkonut lakia?

Olet. Jokainen aikuinen ihminen on. Nuorempana rikoit varsinkin. Alaikäisenä esimerkiksi huijaten risteilylle ilman lupaa. Vanhemmiten on tullut auktoriteettipelko, eli et riko enää.

[Toivottavasti äiti ei lue tätä.]

6. Millainen on voileipäni?

Ohut ruisleipä, terveellisellä mauttomalla margariinilla, mauttomalla vegejuustolla ja luomutomaateilla.

7. Millaista musiikkia kuuntelen?

Kaikkea paitsi rokkia ja ihan liian hiljaisella, meluyliherkälle sopivalla äänentasolla.

8. Mitä pelkään?

Sitä ei saa sanoa ääneen, koska putoat penkiltä lukiessasi tämän, mutta häm****kejä.

[No en pelkää sanaa, mutta itse asiassa kuvaakin kyllä jo pelkään. Kännykkä on lentänyt muutaman kerran lattialle, kun Facebookia selatessa vastaan on tullut joku jättihämähäkin kuva. ]

9. Kestänkö stressiä?

Vaihtelevasti. Riippuu stressin aiheuttajasta. Raha ja urheilusuoritus yleisön edessä ovat pahoja. Lapsen kiukkujen ja sotkuisen talon aiheuttamaa stressiä kestät kiitettävästi.

10. Oudoin tapani?

Olet himohamstraaja. Voit ostaa loputtomasti huonekaluja, purkkeja, astioita ja sisutuselementtejä. Mutta mistään vanhasta ei voi luopua, vaan ne pitää säästää varastoon.

[Se ei vielä tiedä, että dyykkasin just tänään roskalavalta uuden tuolin.]

KUVA CAMILLA BLOOM

11. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Puutarhuriksi.

12. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?

Isäsi.

13. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Rakentaisit unelmiesi talon meren rannalle.

14. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?

Musta. Se on aina muodissa.

15. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Välinpitämättömyys.

16. Mikä on suosikkiroskaruokani?

Pizzan päällä olevat ranskalaiset, jotka maistuvat sipsiltä.

[Oooh!]

17. Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?

Ei ole rumia vaatteita.

18. Mikä oli viimeisin tekstiviesti minkä lähetin sinulle?

Ehtisitkö vastata niihin kysymyksiin? Saisin hyvän postauksen niistä tänään.

[Heh.]

19. Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan?

Haluat. Mutta olet harvoin niin kipeä.

20. Kun riitelemme miten käyttäydyn?

Paiskot ovia, heittelet tavaroita ja itket.

21. Menemme ravintolaa, mitä tilaan?

Ranskalaiset ja oluen.

[Muuta ei oikeastaan tarvita.]

22. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?

Romanttisen komediasarjan.

23. Mikä saa minut todella vihastumaan?

Kun tökin korvaasi.

[Jaakko ei tykkää halailusta eikä mistään hellästä koskettelusta muutenkaan vaan tykkää kiusata, tökkiä ja kutittaa. Keittiöpsykologina arvelen, että tämä on sellaista pikkupojan rakkaudesta se hevonenkin potkii -tyyppistä toimintaa.]

24. Entäs piristymään?

Kun tökin jotain muuta.

[Voi luoja. Tämä vastaus kertoo paljon Jaakon huumorintajusta.]

25. Millainen olen vaimona?

Välität ja osoitat rakkautta.

 

26. Kumpi sanoi ensin “rakastan sinua” ja missä se tapahtui?

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.

[Jaakko ei pysty puhumaan mistään rakkausasioista eikä muutenkaan tunteista.]

27. Mitä teen heti ekana aamulla?

Jatkat nukkumista.

28. Millaisia vaatteita käytän kotona?

Mun sukat, mun kalsarit ja mun paita.

[No ei nyt ihan näin, mutta käytän kyllä aika paljon Jaakon vaatteita. Kun omat on aina pyykkikorissa.]

29. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?

Mitään missä vaaditaan teknistä osaamista.

[Olen maailman huonoin kodinhoitaja. Kirjoitin hiljattain jutun sellaisista kotiaskareista, jotka pitäisi hoitaa ainakin kerran vuodessa enkä tiennyt niistä etukäteen puoliakaan. Että esimerkiksi joku liesituulettimen suodatin pitäisi pestä? Ei ollut hajuakaan tällaisesta.]

30. Kumpi määrää kaapin paikan?

Sinä.

31. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

Sydämellisyys.

32. Entä paras piirre ulkoisesti?

Se, mitä mahtuu varpaiden ja otsan väliin.

[Kommentoin tätä Jaakolle näin: ”Se, mitä mahtuu varpaiden ja otsan väliin. Eli ei hiukset????????” Johon Jaakko sanoi, että ”Ylettyyhän sun hiukset otsan alapuolelle.”]

33. Ihanin yhteinen muisto?

E:n syntymä tai hääbileet.

Omat vai yhteiset rahat?

Minusta on hienoa, että rahasta on alettu puhua entistä vapaammin. En oikeastaan tiedä, miksi siitä pitäisi vaieta. Muistan kerran kun kavereiden kanssa tuli puhetta palkoista ja aloimme vähän kierrellä ja kaarreella. Sitten yksi vain sanoi, että emmekö nyt vain voi kertoa kaikki palkkojamme. Ja kerroimme. Koska miksei? Etenkin naisten pitäisi puhua enemmän rahasta. Muun muassa siksi, että oppisimme olemaan alihinnoittelematta itseämme. Nyt yrittäjäksi alettuani, olen alkanut puhua rahasta ihan hirveästi. Kysyn jatkuvasti läheisiltä neuvoa oman työn hinnoitteluun. Ellen kysyisi, polkisin todennäköisesti hintojani aivan liikaa.

Rahankäyttö perheissä aiheuttaa myös kiivasta keskustelua. Minun ja mieheni tapaa toimia on kummasteltu kovinkin sanakääntein, sillä rahamme ovat täysin erillään. Meillä ei ole siis edes omien tilien ohella yhteistä, esimerkiksi perheemme yhteisiin menoihin tarkoitettua tiliä. Minä puolestani loksautin hiljattain leukani, kun kuulin ystävältä, että hänellä ja miehellään on vain yksi, yhteinen tili. Enkä siis tarkoita, että siinä olisi mitään väärää, mutta en vain voisi koskaan itse elää niin. Molemmat tavat ovat ääripäitä: veikkaan, että yleisin tapa, etenkin lapsiperheissä, on molempien omat plus yhteinen tili.

Emme ole varmaankaan koskaan riidelleet Jaakon kanssa rahasta. Pedantimmat ihmettelevät, miten sitten oikein jaamme ostoksia ja hankintoja reilusti ja vastaus on, että miten milloinkin. Meidän touhumme on todella suurpiirteistä. Jos joku olisi puolestamme laskenut, miten olemme käyttäneet yhteisiin menoihin pätäkkää, eivät ne rahat varmaankaan tasan menisi. Me vain emme ole niin tarkkoja. Siihen, ettei meillä ole omien tilien ohella yhteistä tiliä, ei ole mitään periaatteellista syytä. Emme vain ole saaneet aikaiseksi, koska emme ole kokeneet, että aivan välttämättä sellaista tarvitsisimme.

Toisaalta voisi ajatella, että kun kerran emme ole niin tarkkoja, miksi emme vain löisi rahojamme yhteen? Uskon vakaasti, että siitä alkaisivat riitamme. Pinnalliselta kantilta katsottuna Jaakko varmasti kihisisi designer-laukkuhankintojani ja minua raivostuttaisi lätkänpelaamiseen palavat rahat. Ylipäätään koko homma voisi helposti lipsahtaa sellaiseksi toisen ostamisten kyttäämiseksi. Ennen kaikkea minulle on kuitenkin tärkeää, että minun rahani ovat minun. Käytän niitä tietysti mielelläni perheeni kanssa, mutta haluan, että ne ovat kuitenkin minun hallinnassani.

Yksi tärkeä pointti riidattomuudessa on tietysti myös se, että meillä ylipäätään on rahaa. Jos rahat ovat todella tiukilla, riitoja varmasti syntyy herkemmin. Veikkaan kuitenkin, että tätäkin tärkeämpi seikka on samanlaiset rahankäyttötottumukset. Sairaalloisen saidan ja todella tuhlailevan yhteiselo lienee aika mahdotonta. Olemme Jaakon kanssa muuten hyvin erilaisia ihmisiä, mutta rahasta ajattelemme samalla tavalla. Emme pihistele, muttemme myöskään elä yli varojemme. Käytämme siis rahaa eri tarkoituksiin, mutta samalla tavalla. Suhteellisen järkevästi, mutta kuitenkin pennosia laskematta.

Olisi kiinnostavaa kuulla, miten rahat jaetaan muiden perheissä? Olenko oikeassa siinä, että useammissa perheissä on yhteinen käyttötili omien tilien ohella?

Paras parisuhdeoivallus ja muut viime viikon parhaat

Paras parisuhdeoivallus

Tai parikin! Toinen on se, että olemme Jaakon kanssa molemmat tavoiltamme niiiin boheemeja, että meidän on pakko pysyä koko elämämme yhdessä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei kukaan muu kestäisi elää kanssamme. Hällä väliä -tavoistamme yksi esimerkki on se, ettemme ole saaneet olohuoneen kattovalaisia paikoilleen VUOTEEN. Tosin tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että olohuoneemme on 5,6 metriä korkea, joten lamppujen ripustaminen ei ole mikään ihan muutaman kymmenen minuutin homma. Se oli itse asiassa yhden kokonaisen päivän pituinen homma. Ensin metsästimme kissojen ja koirien kanssa pitkiä johtoja, koska Ikean valaisimien oma piuha oli aivan liian lyhyt.

Sitten vuokrasimme Ramirentiltä alumiinitelineen, jonka avulla Jaakko kiipesi katonrajaan kiinnittämään lamppuja. Tähän liittyy toinen oivallus: olemme aivan loistotiimi tositilanteessa. Kun meidän pitää saada jotakin tehtyä yhdessä, olemme aivan kylmän rauhallisia kuin eikä kumpikaan edes tiuski toiselle. Olin aika kauhuissani, kun tajusin että meillä on peräkärryssä valtava kasa kaikenlaisia putkia eikä mitään tietoa, miten niistä pitäisi rakentaa kaksin teline, jolla pääsee kipuamaan melkein kuuteen metriin. Mutta niin vain roudasimme osat kotiimme, raivasimme koko olohuoneen huonekaluista ja kokosimme kälyisten netistä löytyneiden ohjeiden perusteella telineen, jonka avulla Jaakko sai lamput kattoon eikä edes kuollut. Ja purku vielä samana päivänä + osien roudaaminen takaisin Ramirentille. Eikä pienintäkään riitaa. Olen niin ylpeä meistä! Täytyy pitää tämä mielessä silloin, kun tuntuu että emme ole loistotiimi ja sukset menevät ristiin. Että meillä on kyllä mahdollisuus olla loistotiimi.

Paras minireissu

Päätimme extempore lähteä sunnuntaina dinnerille Porvooseen Jaakon, lapsen ja Erikan kanssa. Erika sai meidät ylipuhuttua nepalilaiseen (en yleensä itse niin välitä nepalilaisesta ruoasta) ja Khukuri osoittautui tosi symppikseksi ja hyväksi raflaksi. Yllätyimme myös, millaisella ruokahalulla kaksivuotias veteli kukhuro kormaansa. Kävimme vielä kaakaoilla Porvoon paahtimossa ja haaveilimme vähän Porvoossa asumisesta. Se on kyllä ehkä Suomen kaunein kaupunki!

Paras leffa

Mietin oikeasti, kehtaanko mainita tätä leffaa täällä, mutta päätin rohkaistua dorkan maineen uhallakin. Saan siis aika usein kuittailua siitä, etten voi nykyisin enää katsoa juuri muita elokuvia kuin romanttisia komedioita, koska vähänkin vakavammat leffat jäävät päähäni pyörimään, menen tolaltani enkä saa unta ja niin pois päin. Toinen salainen suosikkigenreni on aina ollut alapäähuumorilla höystetty kreisikomedia ja Hall Pass oli sellaista parhaimmillaan ja pahimmillaan. Leffa on jo muutamia vuosia vanha, mutta ilmeisesti hiljattain tullut Netflixiin kun se meidänkin silmiin listalta osui ja IG Storysta huomasin, että mm. Anna Abreu katsoi sitä.

En ole mikään varsinainen Owen Wilson -fani, mutta leffan toinen päähenkilö Jason Sudeikis on huikea. Leffa kertoo siis kahdesta kaveruksesta, jotka saavat vaimoiltaan luvan pitää lomaa avioliitosta viikon ajan. Nauroin niin paljon, että leffan loputtua peilistä katsoi ripsivärit poskilleen saanut panda. Ja siis vaikka elokuva olikin aivan kahjo, se sai meidät juttelemaan ihan vakaviakin. Mitä tekisimme, jos saisimme viikon vapaata avioliitosta. Jos sinulla on yhtä ällö huumorintaju kuin minulla, katso tämä. Jos olet tosikko, kierrä hyvin kaukaa.

Paras projekti

Paras projekti oli kattovalaisimien ripustuksen ohella lipastoprojekti, joka sekin on ollut to do -listalla pitkään, olen vain odotellut, että oikea lipasto tulisi vastaan kirpparilla. En halunnut ostaa tätä varten uutta huonekalua vaan tuunata vanhaa. Viimein oikea löytyi eräältä Facebook-kirpparilta: käsittelemätöntä puuta oleva oikeankokoinen rotisko. Hioin lipaston ja maalasin sen hempeällä keltaisella. Jaakko maalasi muovieläimet kultaspraylla ja kiinnitti ne lipaston vetimiksi. Tästä on tulossa paremmat kuvat ja diy-ohjeet vielä huomenna! Olen saanut ja muutamia kysymyksiä lipastoa koskien IG:ssä.

Paras kokemus

Kiinnostavin kokemus oli ehdottomasti sisustuslehden kuvaukset torstaina. En olisi koskaan voinut edes etäisesti aavistaa, kuinka älyttömän tarkkaa touhu on. Luulin, että laitan kodin kuntoon ja asettelen kamamme kuten tykkään, kuvaaja tulee ja kuvaa kotimme sellaisenaan ja toimittaja kysyy muutamia kysymyksiä. Mutta ehei, yhtä peiton reunaa tai tyynyn paikkaa saatettiin siirrellä vaikka ja kuinka kauan, jotta täsmälleen oikea sommitelma saatiin aikaan. Värit, mittasuhteet, tavaroiden asennot, kaikki mietittiin aivan millintarkasti. Tästä olisi pitänyt saada videomateriaalia niin olisitte päässeet äimistelemään näiden ammattilaisten työtä yhtä paljon kuin minä!

Paras paketti

Sain Adlibrikselta tilaamani paketin, jonka sisällön aion ahmia lomallani: Tara Mohrin Playing Big: Find Your Voice, Your Mission, Your Message ja Anna Perhon Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas. Ensimmäisenä mainittua minulle suositteli eräs vanha työkaverini, jota voisin pitää jonkinlaisena mentorinani. Hän nimittäin aikoinaan ehdotti minulle, että kirjoittaisin kirjan. Vinkki oli niin hyvä, että täytynee totella häntä, mitä ikinä hän sanookin. Hän käski ostaa tämän kirjan, joten ostin. Hän myös kehotti minua aloittamaan podcastin, joten ei kai siinäkään muu auta. Teen muuten lähiaikoina Pastakin Annan kanssa podcastin, stay tuned!

Kerroinkin jo aiemmin, kuinka koin ahaa-elämyksiä Anna Perhon luennolla ja päätin tuolloin etsiä asap käsiini hänen uuden kirjansa. Haluaisin oppia käyttämään aikaa huomattavasti tämänhetkistä paremmin ja vakaa aikomukseni on sisäistää tämän kirjan opit tarkasti. Ja tehdä elämänmuutos sen perusteella. Kerron oivalluksistani ja Perhon opeista tarkemmin, kun olen lukenut kirjan!