Ainutlaatuiset hetket talteen

Lahjakas kaverini Sini (@siniannavisuals) tarjosi meille newborn-kuvauksen (ja teille alekoodin!) ja voi että, miten kauniita kuvista tuli. Elliä ei kuvautettu vastasyntyneenä ammattilaisella, ja nyt nämä kuvat nähtyäni se harmittaa, koska vasta nyt toisella kierroksella tajuan, kuinka lyhyen hetken vastasyntynyt on vastasyntynyt ja kuinka ainutlaatuista aikaa tuo on. Newborn-kuvaus kannattaa tehdä kahden viikon sisällä syntymästä, sillä silloin vastasyntyneen piirteet ovat vielä tallella. Vauva on kohta jo kaksi kuukautta eli ihan eri näköinen ja kasvanut valtavasti. 

Sini on työskennellyt ennen päiväkodissa ja sen kyllä huomaa: hän on todellinen vauvakuiskaaja. En edes uskonut, että hän saisi napattua haluamiaan kuvia, jossa vauva on aivan syvässä unessa, mutta niin hän vain hytkytteli vauvan uneen ja saimme ihanat kuvat. Newborn-kuvaajan työtä katsellessa mietin, että minusta ei kuuna päivänä olisi tuohon duuniin, se vaatii aivan omanlaistaan taitoa, lahjakkuutta ja kärsivällisyyttä. Aikaa kuvien ottamiseen kuluu, mutta on se sen arvoista! Saimme mielettömän kauniit kuvat muistoksi lyhyestä hetkestä aivan vastasyntyneen vanhempina. 

Ja kuvat sisaruksista ovat erityisen liikuttavia! Mulle tosi, tosi arvokkaita ovat myös imetyskuvat. Imetys on asia, johon liittyy mulla todella (kirjaimellisestikin) kivuliaita muistoja, mutta se on silti yksi upeimmista asioista mun elämässä. Ihanaa, että siitäkin on nyt näin kaunis muisto.

Kannattaa siis ikuistaa Sinin luona vastasyntyneet ja kaikki muutkin tärkeät hetket, suosittelen tosi isosti ❤️ Saat 15 prosentin alennuksen nyt elokuussa varatusta newbornkuvauksesta mainitsemalla varauksen yhteydessä koodin IRENE15. Kuvausten ei siis tarvitse ajoittua elokuuhun, mutta alen saan tässä kuussa VARATUSTA kuvauksesta.

TÄÄLTÄ löydät Sinin yhteystiedot!

KUVAT SINI VERTANEN

Apu koliikkiin?

Meidän tyttö ei koskaan kauheasti itkeskellyt vauvana, mutta luen aina tosi mielenkiinnolla koliikista – se kun on jotenkin niin mystinen juttu. Symppaan hirveästi kaikkia vauvoja ja vanhempia, jotka siitä kärsivät. Tänään luin hirmu kiinnostavan Ylen artikkelin aiheesta ja mieleen jäi etenkin tämä virke:

Itkuisuus ei johdu vatsavaivoista tai siitä, että äiti on hermostunut, vaan siitä, että vauva on liian pieni vielä ja elämä on hänelle vielä tosi raskas.

Tämän lausui siis väitöskirjaansa itkuisten vauvojen rauhoittelumenetelmistä valmisteleva kätilöopettaja Elina Botha. Botha on siis tutkinut amerikkalaisen Harvey Karpin kehittämää itkuisen vauvan rauhoittelumenetelmää, joka perustuu ajatukseen siitä, että lapset syntyvät kolme kuukautta liian aikaisin. Karpin mukaan vauvat tarvitsisivat vielä kolme kuukautta lisäaikaa kohdussa. Kiinnostavaa! Kannattaa lukea tuo artikkeli, mutta siinä siis kerrotaan tästä viiden kohdan rauhoittelumallista:

Kapalo

Sivuasento

Hellä heijaus

Imeminen

Suhinaääni

Tuota suhinaa minäkin käytin, kun lapsella oli rintaraivo. Muistan myös, että muutaman kerran soitatin Youtubesta valkoista kohinaa itkuun. Siitä tuli mieleeni myös kohtaamiseni Huomenta Suomen kuvauksissa Sini Ariellin kanssa, joka kertoi että heidän Penny-vauvansa itkuisuuteen löytyi valtava apu nimenomaan valkoisesta kohinasta. Kohina tulee heillä nallesta, joka ensinäkemältä näyttää ihan tavalliselta lelunallelta, mutta sisältä tuleekin napin painalluksella tuota kohdunkin ääniä simuloivaa kohinaa. Sini ylisti tuota nallea aivan maasta taivaisiin ja sanoi suosittelevansa sitä kaikille itkuisille vauvoilla. Kuulemma se oli auttanut erästä unettomuudesta kärsivää sukulaismiestäkin! Ainakin Whisbear tekee tuollaisia kohinanalleja.

Onko muilla kokemuksia white noisesta tai muista vauvan rauhoittelumenetelmistä? Onko joku saanut koliikkiin avun tuolla viiden kohdan menetelmällä?

KUVA UNSPLASH.COM

Vauvakuume

Otsikko antaa ehkä olettaa jotain jännempää, mutta älkää innostuko. Olen vain huomannut, että oman lapsen syntymän jälkeen olen kokenut sellaista ihastumista muiden vauvoihin, mitä en ole koskaan aiemmin itsessäni rekisteröinyt. Olen aiemmin kertonutkin, kuinka minulla ei ole koskaan ollut varsinaista vauvakuumetta enkä ole osannut intoilla muiden vauvoista. En tiedä, mitkä hormonit tässä hyrräävät, kun itkeskelen jatkuvasti elokuvien ja sarjojen synnytyskohtauksille ja Facebook-kavereiden vauvauutisille.

Viimeksi kyyneleet nousivat silmiin niinkin randomin kuvan edessä kuin Rob Kardashianin vastasyntyneen vauvan. Selailin perjantaiaamuna bussissa Instagramia ja vauvan kuva ilmestyi feediini. Jostain syystä liikutuin hirveästi vastasyntyneestä ja siitä, että hän näyttää aivan edesmenneeltä isoisältään Robert Kardashianilta.

Tällainen vauvaintoilu on tosi hämmentävää, kun sitä ei ole aiemmin elässään kokenut ollenkaan. Jotenkin sekin, miten ihmeellisenä ihmisen syntymän on itse kokenut, vaikuttaa tähän herkistymiseen. Vaikka syntymä on maailman arkipäiväisin asia, se tuntuu silti uskomattomalta. Ihminen on syntyessään niin viaton ja täydellinen – hänellä on koko elämä edessään.  Asioita, joita ei ole oikein osannut ajatella, ennen kuin näki sen oman pienen ihmeensä. Nyt sen näkee kaikissa muissakin vastasyntyneissä.

Onko muilla samaa vikaa?