Huh, huh, anteeksi raflaavasta otsikosta, mutta halusin huomionne. Helsingin Sanomien tämän päivän uutinen YouTuben kauhuanimaatioista sai nimittäin minutkin järkyttymään pahanpäiväisesti. Juttu kertoo videopalvelussa kiertävistä lapsia traumatisoivista videoista, joita trollit ja automatisoidut videotehtaat tuottavat. Esimerkkinä käytetään Pipsa Possu -videota, jolla trenssitakkinen hahmo syöttää Pipsalle pekonia, mistä innostuneena Pipsa syö myöhemmin isänsä ja viiltelee ranteestaan pekonisiivuja. Kyseistä videota on katsonnut Hesarin mukaan jo 650 000 kertaa eivätkä katselijat varmaankaan ole olleet aikuisia.
Juttu sai huomioni, koska Pipsa Possu on omankin lapseni ehdoton lempparisarja. Onneksi sitä tosin katsotaan meillä Netflixistä. Olemme kuitenkin näyttäneet pienelle Tubesta esimerkiksi Teletappeja ja Muumeja ja hän oppi nopeasti selaamaan palvelua itsekin. Tietysti Tube alkaa ehdottaa suosittuja videoita, ja lapsi huomaa tutun possuhahmon videovirrasta.
Tabletilta ja puhelimelta katsotut lastenohjelmat ovat pelastaneet aika monta auto- ja junamatkaa sekä ravintolaodotteluja, joten onneksi ohjelmia voi selata turvallisestikin.
En tietenkään ajatellut sinisilmäisesti, että YouTube on joku Pikku Kakkonen, jonka pariin lapsen voi huoletta jättää sen enempää valvomattakin, mutten sentään aivan tällaista odottanut. Nyt piilotan YouTuben jonnekin puhelimeni syövereihin ja lapsi saa katsoa Pipsansa ja Naperonsa pelkästään Netflixistä ja Pikku Kakkoset Ryhmä Hauneen Areenasta.
Meidänkin 2 vuotiaalta on youtube pannassa juurikin tämän takia. Vaikka kyseisiä videoita lapsi ei olekkaan katsonut, oon huomannu, että tubessa olevia suosittuja englannin kielisiä videoita, joissa isompi lapsi varastaa pienemmältä karkkeja eivät sovi todellakaan. Onneks on lasten areena!