Vaikka kasvojeni iho ei toden totta muuten kärsi kuivumisesta, huulien kuivuminen ja rohtuminen ovat vaivanneet minua pikkutytöstä lähtien. Muistan elävästi lapsuuden lomakuvat, kun meikäläisellä oli ylähuulen päällä valtava rinkula, kun suu oli niin pahasti rohtunut. Tänä talvena on tuntunut (varsinkin nyt pahimpien pakkasten iskettyä), että huulet ovat ihan koko ajan kuivat ja rohtuneet. Pitäisi muuten muistaa juoda enemmän vettä, sekin voisi auttaa!
Sanoin vielä ennen Pariisin-reissua Erikalle, etten oikeastaan edes usko huulirasvoihin. Tai siis että ne tietysti auttavat hetkellisesti, helpottavat kireää oloa mutta varsinaiseen rohtumiseen auttaa vain aika. Olin väärässä. Huulirasvoissa on todellakin eroa. Taas vaihteeksi tuskailin reissussamme huulieni kanssa ja oli pakko ostaa hätävarahuulirasva matkalle sattuneesta apteekista, koska en pystynyt odottamaan hotellille asti. Erika mainitsi, että Nuxen huulivoidetta on kehuttu, mutta hän ei itse ole purkkia testannut. Koska minulle, silloiselle huulirasva-ateistille oli ihan sama, minkä purkin valitsen oloani helpottamaan, otin Erikan osoittaman Nuxen putelin. Sivelin paksua salvaa huulille heti ja kunnon kerroksen yöksi ja aamulla huulet olivatkin parantuneet. Ja tulin uskoon!
Sittemmin huuleni ovat ehtineet kuivahtaa pahemman kerran ainakin kahdesti (koska käytän rasvaa vasta sitten, kun huulet ovat jo ehtineet rohtua) ja aina tuo uusi voidetuttavuus on pelastanut. Jos huulten iho ehtii jo mennä rikki ja röpelöiseksi, kuorin huulet vanhalla suosikillani, töiden kautta testiin saamallani Lushin Popcorn-kuorinnalla ja levitän sen jälkeen paksun kerroksen tuota Nuxea. Aivan täydellinen talvihuulten pelastajakombo.
Ihanaa viikonloppua! PS. Ekassa kuvassa näkyykin uusi tukkani, josta tulossa asiaa toivottavasti sunnuntaina!
Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.