Mahtava huulimeikkivinkki, pieni romahdus ja muita kuvia viikon varrelta

Tehtiin kolmen sukupolven voimin pieni retki risteillen Ruotsiin alkuviikosta. Majailimme Muumi-hytissä Silja Serenadella ja käynnissä oli joku Skidit-risteily. Lapsille oli jokaiselle ajankohdalle jonkinlaista ohjelmaa ja kävimme katsomassa mm. Herttakuninkaiden sirkusesityksen. Kaikki vapaat hetket vietimme leikkihuoneessa (ei-yllättäen pallomeri oli kova juttu!) ja kävimme myös kylpylässä lillumassa itsemme rusinoiksi. Ruotsin puolella kävimme Perhostalossa vain huomataksemme, että pelkään isoja perhosia (!) Tajusin, että perhosethan ovat vain isoja ötököitä, jotka ovat naamioituneita hienoihin siipiin. Yritin pitää pään kylmänä, etten tartuttaisi lapseen täysin absurdia pelkoani…

Oli ihan hyvä vähän harjoitella reissaamista kolmisin äidin ja lapsen kanssa, sillä lähdemme huhtikuussa Kanarialle tällä poppoolla. Kerroinkin aiemmin, että Jaakon työkuviot sotkivat perhelomaksi tarkoitetun matkan, emmekä onnistuneet setvimään tilannetta muuten kuin että äitini lähtee Jaakon tilalle. Tai siis ostin äidille omat lentoliput, sillä Finnair ei tullut piiruakaan vastaan vaikeassa tilanteessa, kun yritin vain vaihtaa Jaakon lentolippuihin äitini nimen. Tästä jäi kyllä harvinaisen paha maku suuhun Finnairista. Tiesin kyllä, että Expedian kautta ostetuissa lentolipuissa oli tiukat säännöt kaikenlaisista vaihdoista, mutta miksi tällaisia lippuja edes on? Nyt koneessa on sitten yksi tyhjä paikka. Ei mitään järkeä.

Risteilyltä en tehnyt juuri muita ostoksia kuin ihan mahtavan Benefitin kulmakynän. Hehkutin sen tarkkaa jälkeä niin paljon, että siskokin vaati ostamaan hänelle samanlaisen. Minusta tällainen kierrettävä kulmakynä on ainut oikea kulmakynä, niistä terotettavista ei ole mihinkään paitsi ehkä silloin kun kynän on juuri terottanut. // Latasin tämän kuvan IG-stooriin ja kerroin intoilevani sillä, että olen kerrankin ilman lasta marketissa ja saan käyttää tavallisia ostoskärryjä, jotka suorastaan liukuvat kaupan käytävillä. Jokainen pahamaineisia autokärryjä työntänyt tietää, mitä tarkoittaa kun ostoskärryt eivät liu’u käytävillä.

Jaakon edesmenneen mummin luota löytyi vanhoja kortteja, valokuvia ja myös meidän hääkutsun mukana ollut kuvakollaasi. Ihana muisto <3 // Tasa-arvon päivänä puin ylle Efva Attligin t-paidan.

Viikonloppuna kiersimme Erikan ja Eeviksen kanssa Luonnonkaunis-messuilla. Seuraan uutta kosmetiikkaa niin tiiviisti, etten oikein jaksa innostua, ellei tule jotakin aivan superkiinnostavaa uutuutta. Messuilla kiinnostuin oikeastaan ainoastaan uudesta Hetkinen-merkistä, sillä heidän pakkauksensa olivat niin älyttömän kauniita. Voiteet ja dödöt on siis pakattu upeisiin mäntyrasioihin ja saippuasetissä on kaunis mäntylautanen. Nappasin kuvan myös Boho Green Make-Upin ripsarista, joka on todella hyvä luonnonkosmen ripsari. Vetää ehdottomasti vertoja synteettisille.

Ainoat ostokset messuilla tein kuitenkin vain Greendealin osastolla. Ostin Greenscentin yleispuhdistussuihkeen ja pyykinpesuaineen. Suihke tuoksuu ihanalta laventelilta ja vaikuttaa toimivan oikein hyvin! // Koin ahaa-elämyksen, kun luin Miian blogista, miten huulipuna kannattaa levittää, jos haluaa saada aikaan efektin vähän pulleammista huulista. En halua spoilata tätä, joten käy tsekkaamassa kikka Miian blogista.

Sisko julkaisi kauneusrutiinivideon, jossa mekin lapsen kanssa vilahdetaan. Kannattaa katsoa, tässä on esillä hyviä tuotteita ja oivalluksia, kuten se että ihoa ei kannata ylipestä! // Lapsi on alkanut vasta nyt kiinnostua itsekin vaatteista. Aiemmin olen saanut pukea hänet melko vapaasti oman mieleni mukaan, mutta nyt hän on alkanut esittää vastalauseita ja toivoo esimerkiksi aika usein ylleen mekkoa, jos yritän ehdottaa perus- paita ja leggingsit -komboa. Tämän asun hän valitsi viikonloppuaamuna ylleen. Reppu ja liian pienet kengät olivat hyvin tärkeät.

Kävimme Johannan kanssa pr-toimistokierroksella ja minä bongailin tietysti ihania lastenvaatteita. Tämä Kappahlin merihevospaita sai tietysti huomioni! // Olen alkanut taas käydä salilla ihan kunnon ohjelman kanssa. Huomasin, että kyllä se salikärpänenkin vain puraisee, kun sille antaa mahdollisuuden ja vain yksinkertaisesti lähtee sinne salille.

Olen aina ennen ajatellut, etten koskaan osoita millään tavalla, miten ilkeät sanat blogin kommenttiboksissa vaikuttavat minuun. Etten haluaa entaa ilkeilijälle sitä tyydytystä, että hän näkisi päässeensä ihoni alle. Hetken mielijohteesta käänsin kuitenkin kelkkani ja näytin IG Stoorissa, miltä näytin hetki ilkeän kommentin lukemisen jälkeen. Olen herkkä, totta kai reagoin satuttaviin sanoihin. Huomasin, että oli kaikin puolin puhdistavaa ja hyvä ratkaisu näyttää rohkeasti tunteensa. Sain nimittäin kymmeniä tsemppaavia kommentteja ja tajusin samalla, että vaikka ilkeät sanat vievät helposti huomion, ne ovat niin älyttömän pieni osa tätä työtä. Teitä ihania tyyppejä, jotka ovat valmiita lohduttamaan tuntematonta ihmistä, on paljon enemmän. Kiitos tuhannesti kauniista sanoistanne.