Minilomalla Ruotsin-serkkulassa

Palasimme alkuviikosta lapsen kanssa antoisalta Ruotsin-matkalta vähän väsähtäneinä mutta monta kokemusta rikkaampina. Siskoni on asunut perheineen Tukholman lähettyvillä jo usean vuoden, mutta ei ole tullut lähdettyä heille vierailemaan. Mutta nyt kun uuteen elämänasenteeseeni kuuluu kyllä-sanan käyttäminen ei:tä useammin, päätimme lähteä matkaan.

Lapsi jumaloi Ruotsin-serkkujaan niin paljon, että söi ruokansa ja kävi jopa suihkussa mukisematta, kun isommat tytöt näyttivät mallia. Serkut puhuvat tietysti sujuvaa ruotsia, joten Ellikin tapaili jo innoissaan numeroita toisella kotimaisella.

Oli hauska nähdä Ruotsia vähän eri vinkkelistä kuin yleensä. Tukholmassa on tullut ravattua vuosien varrella useasti, mutta lähiympäristö on jäänyt ihan vieraaksi. Oli myös kiinnostavaa jutella siskon kanssa kulttuurieroista, joita on ilmeisesti yllättävän paljon suomalaisessa ja ruotsalaisessa elämänmenossa.

Muutaman päivän vierailumme aikana ehdimme koluta lähiympäristöä ja kokea kaikenlaista aasiratsastuksesta lapsen talviturkin heittoon. Torstaina suuntasimme melkein suoraan lentokentältä Velamsundin uimarannalle, missä lapset pitelivät hellettä järvessä pulikoimalla. Symppis paikka ja ilmeisen suosittu!

Perjantaina suuntasimme Värmdössä sijaitsevaan Siggesta Gårdiin hakemaan siskoni esikoista kouluretkeltä suositusta lomakeskuksesta. Siggesta Gårdissa voi siis esimerkiksi majoittua rauhallisessa maalaismaisemassa tai vierailla muuten vain kokeilemassa erilaisia aktiviteetteja ratsastuksesta minigolfiin. Elli pinkoi onnellisena serkkujen perässä metsäkiipeilyradalla! Ennen lähtöä ostettiin vielä kaikille tikkarit söpöstä herkkuputiikista.

Lauantaina pääsimme ihmetteleemään serkkutyttöjä lempiharrastuksensa parissa. Tytöt käyvät ratsastamassa Nysveds Gård -nimisellä tallilla. Ihmeteltävää riitti, sillä tilalla on lukuisten hevosten lisäksi koko joukko muitakin nelijalkaisia: possuja, lampaita, vuohia, kaneja ja pari kissanpentuakin oli karannut pihamaalle. Sisko sai puhuttua Ellillekin ratsastusopetusta, mutta pienellä meni pupu pöksyyn kun piti kavuta Elvis-nimisen aasin selkään. Päädyimme lopulta vain katselemaan serkkujen hienoja taidonnäytteitä hevosten selässä. Ihmettelin itse, kun lapset ratsastivat muitta mutkitta ilman satulaa, mutta ilmeisesti se on ihan normaali käytäntö. Ajatus tuntui hurjalta, kun olin itse vain paria viikkoa aikaisemmin horjunut peloissani issikan selässä vaikka alla oli satula ja jalustimet.

Sunnuntaina teimme pienen ekskursion paikalliseen Ikeaan, joka oli kokoluokassaan hieman suomalaisia myymälöitä suurempi. En huomannut kuitenkaan, että Ruotsissa olisi myynnissä eri tuotteita, mutta ilmeisesti esillepano on sitten vain laajempaa, sillä myymälä oli monikerroksinen. Myöhemmin lapset saivat vielä pomppia viimeisetkin energiat veks Yoump-tramppapuistossa.

Vielä kun aikaa olisi ollut muutama päivä lisää, olisi kiinnostanut käydä Gustafsbergin posliinimuseossa ja Artipelagin taidegalleriassa! Mutta ne jäävät ensi kertaan.