Psykoterapiaani on takana nyt kaksi vuotta ja edessä on vielä vuosi. Aika rientää. Tällä hetkellä tunnen itseni terveemmäksi kuin pitkään aikaan – siitäkin huolimatta, että elämä on pääosin neljän seinän sisällä. Ajatukset ovat yhä kirkkaammat, ja nukun paremmin kuin vuosiin. Kaikenlaiset vastoinkäymiset ovat vieneet minulta aivan ensimmäisenä uneni koko elämäni ajan, mikä on tehnyt kaikesta moninkerroin raskaampia. Nyt pystyn nukahtamaan ilman lääkeapua ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Oivallan jatkuvasti lisää itsestäni ja toimintatavoistani. Alan luottaa enemmän itseeni: pärjään ja selviän. Kohtaan tunteeni enkä pelästy niitä.
Kolmannelle ja toistaiseksi viimeiselle terapiavuodelleni minulla on yksi selkeä tavoite: omien rajojen vetäminen. Olen vasta aivan hiljattain tajunnut, kuinka vaikeaa se on minulle. Olen myötäsyntyisesti kiltti ihminen, ja minulla on tarve miellyttää muita. Olen kiva, olen kuullut, että minusta on helppo pitää. Haluan, että minusta pidetään. Olen lojaali ja luotettava. Kanssani on helppo tulla toimeen, sillä olen yleensä aika easy-going, minulle käy kaikki. Kivuus on varmasti yksi hyvistä puolistani, enkä ajatellut nyt alkaa mitenkään ikäväksi ihmiseksi. Mutta olen myös kärsinyt kiltteydestäni koko elämäni, ja nyt alkaa riittää.
En voi täysin sivuuttaa kilttiä tyttöä minussa, mutta voin opetella asettamaan tiukempia rajoja. Aion sisäistää oman arvoni ja kieltäytyä paskasta kohtelusta.
Tällaiset prosessit vievät selvästi aikaa ennen kuin edes ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden. Tajusin, että terapeuttini on yrittänyt jo pitkään vihjata, että olen liian höveli rajojeni kanssa. Vedän puoleeni välinpitämättömiä, ohareita tehtailevia tyyppejä, jotka eivät selkeästi arvosta minua, aikaani ja seuraani. Siedän huonoa kohtelua aivan liian pitkään. Minua on helppo käyttää hyväksi, koska siedän, ymmärrän ja annan anteeksi niin paljon. Koska olen kiva.
Pieni ulkopuolinen sysäys päätti viimeistään tämän koko elämäni jatkuneen noidankehän. Kiinnostuin nimittäin IG:ssä seksuaalikasvattaja ja voimaantumisvalmentaja Kaisa Merelän (@kaisaminni) sisällöistä niin paljon, että aloin imeä itseeni kaikkea hänen sanomaansa. En ole (vielä) osallistunut hänen valmennuksiinsa, mutta jo pelkästään hänen lyhyet, IG:ssä julkaisemansa voimalauseet ovat todellakin tehneet kohdallani sen, mihin Kaisa työssään pyrkiikin: naisten voimaantumiseen.
Take no shit, get no shit lienee Kaisa Merelän oppi numero yksi. Tuossa lyhyessä lauseessa on kaikki! Alan todella uskoa siihen, että kun en siedä paskaa, sitä ei eteeni edes tule. Kaisa selittää tätä IG-julkaisussaan: When you’re in your power, your vibe will say HOLD UP before your mouth does. — Mostly in my life I’m not setting any boundaries. I don’t have to. People value my time, energy and dignity so much they automatically assume I take no shit – and act accordingly. Our dignity & silent power walks into a room before we do.
Meitä opetetaan aivan liikaa olemaan kivoja ja kilttejä. Etenkin naisia. Emme saisi olla millään tavalla hankalia tai vaativia. Meidän pitää hymyillä, sietää ja tyytyä. Aivan kuin emme ansaitsisi yhtään enempää. Ärsyttää kaikenlaiset It costs nothing to be kind tai In a world where you can be anything be kind -kehotukset. Sillä ne jotka ovat kivoja, ovat kivoja. He kaipaavat enemmän rajanvetoja kuin kehotuksia kivana olemiseen. Ne jotka taas eivät ole kivoja, eivät varmasti ole sitä senkään jälkeen, kun näkevät jonkin pateettisen aforismin Instagramissa.
Lopulta tässäkin asiassa pätee tärkein opetus, jonka olen terapiasta saanut: emme voi muuttaa ketään muuta kuin itseämme. Oikeastaan se on itsestään selvää, mutta ainakin minä lipsahdan helposti ajattelemaan, että minun kohdalleni nyt vain sattuu ikäviä ihmisiä, joiden pitäisi toimia toisin. Luulen, että aika moni muukin kiltti tyttö uhriutuu: miksi minua kohdellaan näin? Ansaitsenko huonon kohtelun, koska olen jotenkin huono itsekin?
Ei, minua kohdellaan näin, koska annan kohdella. Muutos lähtee itsestä. Minua ei kohdella enää näin.
Kiitos Irene tekstistä <3
Laitoin sulle loppuvuodesta meiliä. Täällä ovat asiat edenneet mm. terapian osalta. Allekirjoitan täysin sen, mitä sinunkin blogissa muistaakseni joskus ollut: Kaikkien tulisi joskus käydä terapiassa! Mulla takana vasta toisaiseksi puhelinterapioita (koska korona), nyt yhteensä 4, mutta jo niistä on ollut valtavasta apua!
Kaisan otan kyllä ehdottomasti seurantaan! Mulle vinkattiin kirjasta nimeltä "Kiltteydestä kipeät." Laitoin kirjan tilaukseen, en ole vielä lukenut, mutta uskon että se saattaa olla mielenkiintoinen.
Hyvää kevään jatkoa! <3
Huh! Meni kylmät väreet tätä lukiessa. Mullakin alkaa terapiavuosi numero 3 ja olen ihan vastikään törmännyt Kaisan oppeihin ja olen inspiroitunut niistä todella paljon. Just toi lause Take no shit, get no shit, on soinut mun päässä nyt varmaan viikon joka päivä 😀
Hih, mulle taas ”Take no shit, get no shit” -tyyppiset voimalauseet putoavat siihen pateettiset aforismit -katogoriaan, jotka ihmetyttää ja kummastuttaa 😀 Tulee mieleen Good fightin sitaatti ”When they go low, we go lower.”
Luonnostaan välillä liiankin suorapuheisena ja piikikkäänä ihmisenä koen kiltteyteen ja ajattelevaisuuteen kannustavat muistukset itselleni hyödyllisinä. Varmaan kummatkin meistä siis tykkäävät sellaisesta matskusta, joka tasapainottaa oman luonteen vinoumia parempaan suuntaan 🙂
Varmasti näin, mutta koen silti kiltteyteen kehottamisen ongelmalliseksi, kun ottaa huomioon sukupuoleni historian.