Paras parisuhdeoivallus ja muut viime viikon parhaat

Paras parisuhdeoivallus

Tai parikin! Toinen on se, että olemme Jaakon kanssa molemmat tavoiltamme niiiin boheemeja, että meidän on pakko pysyä koko elämämme yhdessä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei kukaan muu kestäisi elää kanssamme. Hällä väliä -tavoistamme yksi esimerkki on se, ettemme ole saaneet olohuoneen kattovalaisia paikoilleen VUOTEEN. Tosin tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että olohuoneemme on 5,6 metriä korkea, joten lamppujen ripustaminen ei ole mikään ihan muutaman kymmenen minuutin homma. Se oli itse asiassa yhden kokonaisen päivän pituinen homma. Ensin metsästimme kissojen ja koirien kanssa pitkiä johtoja, koska Ikean valaisimien oma piuha oli aivan liian lyhyt.

Sitten vuokrasimme Ramirentiltä alumiinitelineen, jonka avulla Jaakko kiipesi katonrajaan kiinnittämään lamppuja. Tähän liittyy toinen oivallus: olemme aivan loistotiimi tositilanteessa. Kun meidän pitää saada jotakin tehtyä yhdessä, olemme aivan kylmän rauhallisia kuin eikä kumpikaan edes tiuski toiselle. Olin aika kauhuissani, kun tajusin että meillä on peräkärryssä valtava kasa kaikenlaisia putkia eikä mitään tietoa, miten niistä pitäisi rakentaa kaksin teline, jolla pääsee kipuamaan melkein kuuteen metriin. Mutta niin vain roudasimme osat kotiimme, raivasimme koko olohuoneen huonekaluista ja kokosimme kälyisten netistä löytyneiden ohjeiden perusteella telineen, jonka avulla Jaakko sai lamput kattoon eikä edes kuollut. Ja purku vielä samana päivänä + osien roudaaminen takaisin Ramirentille. Eikä pienintäkään riitaa. Olen niin ylpeä meistä! Täytyy pitää tämä mielessä silloin, kun tuntuu että emme ole loistotiimi ja sukset menevät ristiin. Että meillä on kyllä mahdollisuus olla loistotiimi.

Paras minireissu

Päätimme extempore lähteä sunnuntaina dinnerille Porvooseen Jaakon, lapsen ja Erikan kanssa. Erika sai meidät ylipuhuttua nepalilaiseen (en yleensä itse niin välitä nepalilaisesta ruoasta) ja Khukuri osoittautui tosi symppikseksi ja hyväksi raflaksi. Yllätyimme myös, millaisella ruokahalulla kaksivuotias veteli kukhuro kormaansa. Kävimme vielä kaakaoilla Porvoon paahtimossa ja haaveilimme vähän Porvoossa asumisesta. Se on kyllä ehkä Suomen kaunein kaupunki!

Paras leffa

Mietin oikeasti, kehtaanko mainita tätä leffaa täällä, mutta päätin rohkaistua dorkan maineen uhallakin. Saan siis aika usein kuittailua siitä, etten voi nykyisin enää katsoa juuri muita elokuvia kuin romanttisia komedioita, koska vähänkin vakavammat leffat jäävät päähäni pyörimään, menen tolaltani enkä saa unta ja niin pois päin. Toinen salainen suosikkigenreni on aina ollut alapäähuumorilla höystetty kreisikomedia ja Hall Pass oli sellaista parhaimmillaan ja pahimmillaan. Leffa on jo muutamia vuosia vanha, mutta ilmeisesti hiljattain tullut Netflixiin kun se meidänkin silmiin listalta osui ja IG Storysta huomasin, että mm. Anna Abreu katsoi sitä.

En ole mikään varsinainen Owen Wilson -fani, mutta leffan toinen päähenkilö Jason Sudeikis on huikea. Leffa kertoo siis kahdesta kaveruksesta, jotka saavat vaimoiltaan luvan pitää lomaa avioliitosta viikon ajan. Nauroin niin paljon, että leffan loputtua peilistä katsoi ripsivärit poskilleen saanut panda. Ja siis vaikka elokuva olikin aivan kahjo, se sai meidät juttelemaan ihan vakaviakin. Mitä tekisimme, jos saisimme viikon vapaata avioliitosta. Jos sinulla on yhtä ällö huumorintaju kuin minulla, katso tämä. Jos olet tosikko, kierrä hyvin kaukaa.

Paras projekti

Paras projekti oli kattovalaisimien ripustuksen ohella lipastoprojekti, joka sekin on ollut to do -listalla pitkään, olen vain odotellut, että oikea lipasto tulisi vastaan kirpparilla. En halunnut ostaa tätä varten uutta huonekalua vaan tuunata vanhaa. Viimein oikea löytyi eräältä Facebook-kirpparilta: käsittelemätöntä puuta oleva oikeankokoinen rotisko. Hioin lipaston ja maalasin sen hempeällä keltaisella. Jaakko maalasi muovieläimet kultaspraylla ja kiinnitti ne lipaston vetimiksi. Tästä on tulossa paremmat kuvat ja diy-ohjeet vielä huomenna! Olen saanut ja muutamia kysymyksiä lipastoa koskien IG:ssä.

Paras kokemus

Kiinnostavin kokemus oli ehdottomasti sisustuslehden kuvaukset torstaina. En olisi koskaan voinut edes etäisesti aavistaa, kuinka älyttömän tarkkaa touhu on. Luulin, että laitan kodin kuntoon ja asettelen kamamme kuten tykkään, kuvaaja tulee ja kuvaa kotimme sellaisenaan ja toimittaja kysyy muutamia kysymyksiä. Mutta ehei, yhtä peiton reunaa tai tyynyn paikkaa saatettiin siirrellä vaikka ja kuinka kauan, jotta täsmälleen oikea sommitelma saatiin aikaan. Värit, mittasuhteet, tavaroiden asennot, kaikki mietittiin aivan millintarkasti. Tästä olisi pitänyt saada videomateriaalia niin olisitte päässeet äimistelemään näiden ammattilaisten työtä yhtä paljon kuin minä!

Paras paketti

Sain Adlibrikselta tilaamani paketin, jonka sisällön aion ahmia lomallani: Tara Mohrin Playing Big: Find Your Voice, Your Mission, Your Message ja Anna Perhon Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas. Ensimmäisenä mainittua minulle suositteli eräs vanha työkaverini, jota voisin pitää jonkinlaisena mentorinani. Hän nimittäin aikoinaan ehdotti minulle, että kirjoittaisin kirjan. Vinkki oli niin hyvä, että täytynee totella häntä, mitä ikinä hän sanookin. Hän käski ostaa tämän kirjan, joten ostin. Hän myös kehotti minua aloittamaan podcastin, joten ei kai siinäkään muu auta. Teen muuten lähiaikoina Pastakin Annan kanssa podcastin, stay tuned!

Kerroinkin jo aiemmin, kuinka koin ahaa-elämyksiä Anna Perhon luennolla ja päätin tuolloin etsiä asap käsiini hänen uuden kirjansa. Haluaisin oppia käyttämään aikaa huomattavasti tämänhetkistä paremmin ja vakaa aikomukseni on sisäistää tämän kirjan opit tarkasti. Ja tehdä elämänmuutos sen perusteella. Kerron oivalluksistani ja Perhon opeista tarkemmin, kun olen lukenut kirjan!